Aihearkisto: Infotilaisuudet

Kansikuva - Lapset laittamassa ruokaa

Lasten luomuruokaviikko 4.-8.3.2024

Tällä viikolla hankkeessamme vietetään lasten luomuruokaviikkoa. Viikon ajan jaamme vinkkejä Some -kanavissamme miten voit tutustua luomuun yhdessä lasten kanssa sekä julkaisemme luomureseptejä. Lasten luomuruokaviikko vietetään myös Salossa harrastamisensuomenmallin -kerhoissa. Viikon aikana luomureseptejä testaillaan 11 kerhossa n. 100 kerholaisten voimin. Kokosimme luomuun liittyvät lautapelin, jonka voit tulostaa itselleni sekä muistipelikortit, joidenka kuvat liittyvät lautapeliin.

Facebook, Instagram

Toinen Luomutuotteet näkyväksi! -brändäyspäivä perjantaina 8.3.2024

Toisen päivän teemana on ”Miten käytän sosiaalista mediaa?” Tapahtuma järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlassa klo 8.30-15

Ohjelmassa

  • Syvempää ymmärrystä sosiaalisen median käytöstä brändäyksen työkaluna. Mainostoimisto Kuke Oy, Kukka Kalin. 
  • Minun tarinani. Miten syntyi Maalaisjärki-brändi. Anna Länsisalmi-Keisala, Maalaisjärki, Keisalan tila
  • Miten teen somea? ProAgrian asiantuntija Elina Valkeinen, Tomppilan tila
  • Konkreettisia vinkkejä ja käytännön esimerkkejä miten voit vahvistaa brändiäsi somessa. Mainostoimisto Kuke Oy, Kukka Kalin
  • Oman yrityksen some kuntoon: rakenna loppuvuoden somekalenteri, vinkkejä kuvankäsittelyyn, näin otan kuvia älypuhelimella. Voit miettiä kysymyksiä työpajaan jo valmiiksi.

Lisätietoa ja ilmoittautumisen löydät TÄÄLTÄ. Ilmoittautuminen viimeistään 3 päivää ennen tapahtumaa.

Kolmas brändäyspäivä pidetään perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia. Tällöin paikalla tavataan paikalla kauppojen edustajia.

Ensimmäinen brändäyspäivä pidettiin perjantaina 9.2.2024 Ilmaristen matkailutilalla Liedossa. Aiheena oli Miksi ja miten brändätä?

Puhumassa olivat Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy. Tästä tulossa materiaalit blogiin lähiaikoina.

Talouspäivä Loimaalla 4.12.2023

Joulukuussa Varsinaista Luomua hanke järjesti luomutiloille talouspäivän. Talouspäivässä puhujina kuultiin ProAgrian neuvojia, Ely-keskuksen puheenvuoro sekä ammattiopisto Livian opiskelijoiden tulevaisuuden näkymiä. Tiia Vähätalo kertoi mm. sähköisestä taloushallinnosta. Proagrian tilitoimistopalveluiden asiakkaana siirtymävaiheessa voidaan hyödyntää Neuvo-rahoitusta. Elina Karjalainen puhui maatilojen kassan- ja maksuvalmiuden hallinnasta sekä investointien hallinnasta. Anna-Sofia Koivu kertoi luomun tämänhetkisestä tilanteesta ja lähitulevaisuudesta lyhyesti. Janita Leppänen Ely-keskuksesta kertoi maatalouden rakennetuista ja yleisesti nuorten viljelijöiden tuesta ja maatalouden investointi tuesta. Lopuksi muutama Livian opiskelija kertoi opiskeluistaan ja tulevaisuuden näkymistä, nuorten näkökulmasta. Tilaisuuden esitykset pääset katsomaan ja lataamaan alta.

Yleisö kuuntelemassa päivän esitystä.
Tiia Vähätalo kertomassa sähköisestä taloushallinnasta.

Viljelykiertopäivän antia

Varsinaista Luomua hankkeen viljelykiertopäivä järjestettiin Tuorlassa 7.2.2024. Tapahtuma sai suuren suosion ja paikalla oli lopulta lähes 40 henkeä viljelijöitä, opiskelijoita, ELYn henkilökuntaa sekä neuvojia. Tässä kiinnostuneille viljelykiertopäivän materiaalia. Viljelykierron suunnittelutyökalu julkaistaan omana julkaisunaan heti, kun viimeiset tapahtumassa ilmenneet päivitystarpeet on päivitetty työkaluun.

Keväällä tapahtuu Varsinaista luomua hankkeessa!

Tiedossa viljelykiertoinfoa ja opastusta brändäyksen saloihin luomutiloille. Auki ovat myös luomuperuskurssit! Sekä uusien että vanhojen luomutilojen, on viisivuotisen sitoumuskauden aikana suoritettava yhden päivän pituinen luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtoja, sitoumusehtoja ja viljelyä koskeva koulutus tai hyödynnettävä vähintään 3 tuntia Neuvo-järjestelmän mukaista luomuneuvontaa tuotantoehtoihin liittyen. Tätä voi täyttää myös osallistumalla yhdelle luomuperuskurssin päivälle.

Luomutilojen viljelykiertopäivä 7.2.2024 Tuorlassa, klo 12-15

Ohjelmassa

12.00 Tervetuloa, Satu Paananen, ProAgria Länsi-Suomi

12.15 Luomutilan viljelykierto – Mitä pitää huomioida suunnittelussa ja vuonna 2024? Esimerkkejä erilaisista viljelykierroista. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi

13.00 Viljelykiertosuunnitelman pohja avuksi kierron suunnitteluun. Laura Vieraankivi ja Kati Knuutila, ProAgria Länsi-Suomi

13.30 Viljelykiertosuunnittelun työpaja ja oman tilan kierron suunnittelua asiantuntijoiden avustuksella sekä iltapäiväkahvit

14.15 Luomun peruskurssit alueella sekä luomusitoumuksen koulutusvaatimus. Jenna Ekman, ammattiopisto Livia sekä Kati Knuutila, ProAgria Länsi-Suomi

14.30 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luomutiimin kuulumisia ja terveisiä luomutiloille.

15.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: Satu Paananen, ProAgria Länsi-Suomi p. 043 827 3633, satu.paananen@proagria.fi

Tapahtumaan pääset ilmoittautumaan tästä!

Luomutuotteet näkyväksi! -brändäyspäivät

Perjantaina 9.2.2024 klo 8.30-15 Miksi ja miten brändätä? Ilmaristen matkailutila, Lieto

Puhumassa Noora Sallasmaa, Sallasmaa&Norokytö ja VTM Jukka Hakala, Kotoba Oy

Perjantaina 8.3.2024 klo 8.30-15 Miten käytän sosiaalista mediaa? Ammattiopisto Livia, Tuorla

Perjantaina 5.4.2024 klo 8.30-15 Miksi kauppa haluaa luomua? Ammattiopisto Livia

Paikalla kauppojen edustajia.

Tapahtumat ovat maksuttomia osallistujille! Ilmoittautumiset viimeistään 3 päivää ennen jenna.ekman@livia.fi. Lisätietoa tapahtumasta myös TÄÄLTÄ.

Luomuperuskursseja Varsinais-Suomessa

ProAgria Länsi-Suomen luomukurssi, etänä: 

1. päivä: tiistai 12.3.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

2. päivä: tiistai 26.3.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

3. päivä: tiistai 9.4.2024 klo 16.30-19.30, Teams 

+ Kaksi omatoimista päivää verkko-oppimisalustalla 

Kotieläinpäivät: 16.-17.4.2024, Teams 

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: https://www.proagria.fi/tapahtumat/luomutuotannon-peruskurssi-etana   

Yhteyshenkilö: Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi, 050 477 5648 

Ammattiopisto Livian luomukurssi, lähitoteutus: 

Kurssi järjestetään Ammattiopisto Liviassa, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö (koulurakennuksen auditorio). 

1. päivä: ke 6.3. klo 17–20.30 

2. päivä: ke 13.3. klo 17–20.30 

3. päivä: ke 20.3. klo 17–20.30 

4. päivä: ke 27.3. klo 17–20.30 

5. päivä: ke 3.4.klo 17–20.30 

6. päivä: ke 10.4. klo 17–20.30 

Kotieläinpäivät: to 18.4. klo 17–20.30, retki luomukotieläintilalle pe 19.4. klo 10–15 

Ilmoittautuminen ja lisätietoja: https://www.livia.fi/luomukurssi-2024/  

Yhteyshenkilö: Jenna Ekman, 050 434 2805, jenna.ekman@livia.fi. 

Luomupäivien etäkuulumisia 11.-12.11.2021

Ajankohtaisiin aiheisiin keskittyneet luomupäivät pohjusti luomun maatalouspoliittisia aiheita sekä ympäristöteemoja. Puhujina nähtiin monenlaisia asiantuntijoita tutkijoista kuin viljelijöistäkin. Ensimmäinen puheenvuoro annettiin kuitenkin IFOAM Organics Europen puheenjohtajalle Eduardo Cuocolle, jonka esityksessä pääpaino oli luomutuotantoalan kasvattamisessa. Suomi on kokoonsa nähden EU:n suurimpien luomutuottajien joukossa, vaikka kattaakin vain 2 % Euroopan luomuviljelyalasta. EU:n tämän hetken tavoite on nostaa kansalliset luomualat 25 % vuoteen 2030 mennessä, mikä ei tule olemaan liian helppoa, mutta Cuoco uskoi vakaasti tämän onnistuvan. Hän näki markkinoiden ohjauksen tärkeänä keinona ja ehdotti mm. julkisen puolen elintarvikehankintoihin luomutuotteiden osuutta.

Susann Rännäri (Luomuliitto) esitteli tulevan CAP27 vaikutuksia luomuun. Myös Rännäri korosti markkinoiden vetävyyttä ja julkisen puolen markkinaohjausta edellytyksinä luomutuotannon kasvulle. CAP27 on vielä kesken myös luomun osalta. Rännäri kuitenkin nosti esille joitain osin vielä avoimia, mutta todennäköisiä kohtia:

  • Sitoumukset tullaan tekemään 5 vuodeksi ja mahdollisuus säilyttää eläimet tavanomaisina peltojen ollessa luomussa tulee luultavasti säilymään.
  • Myyntikasvivaatimus (30%) tulee koskemaan muutamaa kotieläinten rehuntuotantoon ja avomaanvihannestuotantoon liittyvää poikkeusta lukuun ottamatta kaikkia luomutuen saajia.
  • Luomukorvaus halutaan kohdistaa aktiiviviljelijöille, eikä sitä makseta luonnonhoitonurmille tai suojavyöhykkeille.
  • Vähimmäisala luomuvalvonnassa olisi 5 ha, puutarhakasveilla 1 ha ja kotieläimillä 5 eläinyksikköä.
  • Kotieläinten osalta näyttäisi siltä, että vähimmäismääräksi olisi tulossa 0,5 ey/ha ja tätä maksettaisiin niin monelta hehtaarilta kuin eläinyksiköitä tuolla tiheydellä riittää.
Suomella CAP27 kunnianhimoiset tavoitteet luomualan kasvulle, mutta riittävätkö määrärahat ja markkinoiden kehitys?

Luomutuotanto lisää luonnon monimuotoisuutta

Luomun vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen oli puhumassa Johan Ekroos, agroekologian apulaisprofessori Helsingin yliopistolta. Luomu lisää mesipistiäisten määrää niin lohkotasolla kuin alueellisesti. Samoin luomupelloilla on havaittu laajempi lajikirjo kuin tavanomaisilla lohkoilla. Tähän voi kuitenkin vaikuttaa tuotannon muoto ja intensiivisyys. Intensiivisimpien luomutilojen lajikirjo ei välttämättä merkittävästi eroa tavanomaisesta tuotannosta. Myös pitkään luomussa olleilla tiloilla voi olla löydettävissä monimuotoisempi lajisto kuin vasta aloittaneilla luomutiloilla tai tavanomaisilla tiloilla.

Kiinnostavina ajatuksina puheenvuorosta jäivät myös rikkakasvien luonnon monimuotoisuutta rikastava vaikutus sekä sarka- ja avo-ojien tärkeydestä peltojen monimuotoisuudelle. Yksivuotiset rikkakasvit eivät välttämättä tuota merkittävää uhkaa esimerkiksi viljapelolla, mutta voivat toimia ravintokasveina ja suojana pölyttäjille sekä muille hyönteisille. Samoin sarka- ja avo-ojat toimivat suojana, talvehtimispaikkoina sekä ravinnonlähteenä monille hyönteisille, myös tuhohyönteisten luontaisille vihollisille.

Kynnössä keinot ratkaisevat

Tuomas Mattila puolestaan pohdiskeli kynnön vaikutusta pellon rakenteeseen ja toimivuuteen. Erityisesti hän kehotti pohtimaan muokataanko lainkaan ja kuinka syvältä, jos muokataan. Kynnöllä, kuten muillakin muokkausmenetelmillä, on omat etunsa ja ongelmansa. Positiivisina ominaisuuksina mainittiin mm. pinnan kuohkeuttaminen, tautien, rikkakasvien juurten ja siementen sekä kasvitähteiden hautaaminen syvemmälle maahan. Toisaalta ongelmien lista oli vähintäänkin yhtä pitkä: parhaiten kestävien murujen hautaaminen, vesitalouden äärevyyden lisääminen, huokosten katkominen, pohjamaan tiivistäminen, lierojen tappaminen, mikrobiaktiivisuuden laskeminen ja jossain määrin myös hiilen vapautumisen voimistaminen.

Mattila oli havainnut jo yhden kyntökerran aiheuttavan kyntöanturan muodostumisen. Maata tiivistävää vaikutusta voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä traktorissa paripyöriä ja valitsemalla kevyet koneet. Kyntösyvyyttä kannattaa myös pohtia. Onko tarpeellista kyntää 15 cm syvemmälle? Nurmen päättämiseen ja rikkojen torjuntaan kyntäminen voi olla tehokas keino, jos torjunta muutoin tarkoittaisi useita äestyskertoja (ajokertoja). Toisaalta kyntäminen on hidasta ja kynnöksen tasaaminen kylvökuntoon voi myös vaatia useamman ajokerran. Kynnössä menetetään myös pintamaan orgaaninen kerros, joka suojaa maata.

Tavoitteena yhtenäistää luomuvalvontaa ja lisätä luomulajiketietoutta

Marja Pulkkinen, Ruokavirastosta, toi terveisiä luomuvalvonnan tulevaisuuden suunnitelmista. Ympäri Suomea on kantautunut Ruokavirastonkin tietoon epäyhteneväiset ohjeistukset ja käytännöt Ely-keskusten välillä. Tähän olisi tarkoitus tuoda muutosta luomuasetuksen uudistuksen yhteydessä. Samalla kiinnitetään myös koko luomukentän yhtenäiseen tiedonkulkuun ja ohjeistukseen. Luomutuotannon määrien kasvun ja tuotekentän monipuolistumisen myötä myös paperisesta asioinnista pyritään pääsemään eroon ja siirtämään asiointi sähköiseksi. Pulkkinen korosti, että valvonnan tarkoitus on toimia yhteistyössä tuottajien kanssa heidän tukena varmentamassa luomutuotteiden aitoutta.

Luomutuotanto tuo omat haasteensa viljelylle liittyen mm. tauti- ja rikkapaineeseen sekä kasvun aikaisuuteen. Boreal kasvinjalostus Oy on lähtenyt selvittämään lajikkeidensa sopivuutta luomutuotantoon. Tästä oli kertomassa Borealin jalostaja Sanna Grönroos. Tähän mennessä kokeissa oli havaittu joitain eroja mm. kauran lajikkeiden välillä myöhäisten ollessa satoisimpia ja aikaisten laadultaan parhaita. Koeasetelma, joka jäljitteli luomun viljelykiertoa, on useampivuotinen ja vielä kesken, joten lisää tuloksia on vielä odotettavissa. Monivuotisessa kokeessa pystytään testaamaan myös sääolosuhteiden vaikutuksia. Boreal toivoo myös luomuviljelijöiltä ajatuksia luomulle tärkeiden ominaisuuksien testaamiseen. Ideoiden syntyessä voit olla yhteydessä Sanna Grönroosiin.

Mm. erot lajikkeiden välillä rikkakasvien osalta jäivät vielä vähäisiksi.

Markkinoinnin merkitys korostuu luomutilalla

Luomupäivien viimeisenä esittäytyi Suutalan mansikkatila, joka myy mansikkansa itse tilalta sekä toripisteissä, lähialeen kaupoissa ja REKO-ringin kautta. Viimeisempänä työhuippuja on tullut tasaamaan myös mansikan pakastaminen ja sen myynti pakasteena. Tilan tuotantovolyymin kasvu on nostanut esille markkinoinnin tärkeyden, jotta tuotanto ja myynti pysyvät tasapainossa. Markkinoinnin avulla asiakas tunnistaa tuotteen ja ostaa toistekin. Markkinoinnissa pyritään tuomaan esille asiakashyötyjä eli tuotteen arvomaailmaa. Tämän osalta korostuikin asiakastyytyväisyyden lisäksi työntekijöiden tyytyväisyys, jota tilalla pyritään pitämään yllä. Työntekijöiden tyytyväisyys heijastuu tuotteiden hyvänä laatuna ja positiivisena ilmapiirinä. Somemarkkinoinnissa haastavaksi on osoittautunut työn kausiluonteisuus, joka heikentää näkyvyyttä, kun seuraajien ja postauksien määrä sesongin ulkopuolella vähenee.

Myös Suutalan esitelmässä nousi esille luomupäivien aikana useasti puhuttanut aihe luomun hinnoittelusta ja sen mahdollisesta korkeammasta arvosta asiakkaalle. Päivien keskeisimmät teemat pyörivät kestävyyden, monimuotoisuuden ja markkinoiden kehityksen ympärillä. Kaikki luomupäivien jaetut esitykset löydät täältä.

Lehmiä

Perinnebiotooppipäivä (webinaari) 3.12.2020

Järjestimme keväälle suunnitellun – koronatilanteen vuoksi sittemmin perutun – perinnebiotooppipäivän webinaarina joulukuun alussa. Päivän tavoitteena oli välittää ajankohtaista tietoa perinnebiotooppien lukuisista hyödyistä ja arvoista, niiden hoitoon saatavilla olevista rahoitusvaihtoehdoista ja perinnebiotooppien hoidon suunnittelusta ja hoidosta käytännössä. Alla linkit päivän aikana nähtyihin esityksiin.

Janne Heliölä (SYKE) – Perinnebiotooppien monet arvot ja hyödyt

Leena Aarikka (V-S ELY) – Ympäristösopimukset

Eriika Lundström (maatilaneuvoja) – Hoitosuunnitelman laadinta ja hoitopäiväkirjanpito

Tässä myös Eriikan välittämät lomakepohjat Hoitosuunnitelma (.docx) ja Hoitopäiväkirjanpito (.xls).

Katja Sikka (SikkaTalu) – Tuottajan kokemuksia perinnebiotooppien hoidosta

Liina Salonen (V-S ELY) – Perinnebiotoopit Helmi –elinympäristöohjelmassa

Monipuolisten esitysten lisäksi yleisö osallistui keskusteluun kiitettävän aktiivisesti ja keskustelu täydensi esityksissä kuultua asiaa entisestään.

Hyvinvointia metsästä -webinaari 19.5.2020

Metsäbiotalous kasvuun, EkoTeko, Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta -hankkeet järjestivät toukokuussa Hyvinvointia metsästä -tilaisuuden. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tilaisuus toteutettiin verkkowebinaarina. Kiinnostava aihe houkutteli linjoille parhaimmillaan yli sata kuulijaa! Alla tilaisuuden materiaalit:

Webinaarin järjestävien hankkeiden esittely ja yhteystiedot

Katsaus Suomen luonnontuotealaan – Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus

Luomusertifiointi – Alma Lehti, ProAgria

Pakurin kasvatus – Henri Lokki, KÄÄPÄ Forest

Hyvinvointia metsän tuoksuista – Anu Kuikka, Nystad Sauna

Luonnontuotteiden keruu – Petri Koivisto, Yrttipaja

 


Pysy jyvällä – luomusiemenen tuotanto ja käyttö 5.2.2020

Ohjelma:

Tilaisuuden avaus / Jukka Saarinen, Satafood video

Sertifioidun siemenen tuotanto ja siemenviljelystarkastuksen kulku / Andreas Heikkilä,
Ruokavirasto esityskalvotvideo

Pakkaajan terveiset siementuottajille / Sami Kivistö, Hankkija Oy esityskalvotvideo

Lajikevalinnan vaikeus luomussa – uutta vai vanhaa? / Torbjörn Lönnfors, EkoNu! esityskalvot, video

Luomusiementuotanto tilastojen valossa ja luomusiementuotannon ehdot mitä uusi EU
asetus tuo tullessaan? / Sampsa Heinonen, Ruokavirasto esityskalvot, video

Siementuottajan kokemuksia / Markku Tammi, Aura esityskalvot, video

Luomu kasvinjalostuksessa / Jaakko Laurinen, Boreal Kasvinjalostus Oy esityskalvot, video

Tilaisuuden alustajiksi oli saatu alansa parhaita tuntijoita Ruokavirastosta sekä siemenkaupan, neuvonnan, kasvinjalostuksen ja viljelyn osa-alueilta.

Andreas Heikkilän puheenvuoro käsitteli luomu- ja yleensäkin siementuotantoa koskevia vaatimuksia. Sertifioidun luomu- ja tavanomaisen siementen laatuvaatimuksissa ei ole eroja, vaan esimerkiksi samoja itävyysvaatimuksia sovelletaan molempiin siemenlaatuihin. Esityksessä käytiin yksityiskohtaisesti läpi merkittävimmän siemenviljelysten hylkäysperusteen eli hukkakauralöydösten vaikutuksia siementuotantoon. Hukkakauran saastuttamiksi todettujen lohkojen lukumäärä vaikuttaa siemenviljelyn jatkomahdollisuuksiin eri tavalla. Jos tilalla on yksi tarkkailulohko, siementuotanto on sallittu muilla lohkoilla kaikista kasvilajeista. Jos tilalla on kaksi tarkkailulohkoa, tilalla saa tuottaa siementä vain timoteista, puna-apilasta, rypsistä ja rapsista. Jos tilalla on kolme tai useampia tarkkailulohkoja kaikki siementuotanto on kiellettyä. Tila voi kuitenkin hakea painavista syistä poikkeuslupaa Ruokavirastosta tarkkailulohkojen lukumäärästä tuleviin rajoituksiin. Painava syy voi olla esimerkiksi lisämaiden, jotka ovat kunnan ylläpitämään rekisteriin merkitty hukkakauran saastuttamiksi, hankinta.

Sami Kivistö toi Hankkijan siemenliiketoiminnan terveiset. Hankkijalla nähdään siementuotantovaihtoehto kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi tiloille. Maksettava hinta tuotteista on kokonaisuutena kilpailukykyinen ja sadon markkinointi on varmaa. Lisäksi siementuotannossa pääsee hyötymään lisäyksessä olevien, uusien lajikkeiden paremmasta sadontuottokyvystä. Sertifioidun luomusiemenen markkinat kasvavat ja Hankkijalla on tarve löytää uusia luomusiementuottajia.

Jatkuva luomutuottajia puhuttava kysymys on luomutuotantoon sopivien lajikkeiden valinta – asiasta esitetään mielipiteitä sekä uusien että vanhempien lajikkeiden puolesta. EkoNu-hanke on vertaillut eri lajikkeita vuodesta 2012 lähtien. Torbjörn Lönnfors esitteli hankkeen tuloksia, joissa on saatu varsin selvä kuva lajikkeiden satoisuudesta luomuviljelyssä. Uusien ja uudehkojen lajikkeiden sadontuottokyky näyttäisi myös luomussa olevan vanhoja lajikkeita parempi. Ääritapausten eli vanhojen maatiaislajikkeiden tuotanto on kannattavaa ainoastaan niissä tapauksissa, joissa niistä valmistetuista tuotteista on saatavissa erikoishintaa.

Sampsa Heinosen esityksessä käytiin yksilöidysti läpi sertifioidun luomusiementuotannon kantasiemenvaatimuksia ja millä tavoin tuotettu sato tulkitaan täyttävän luomusiemenelle asetetut tuotantoehdot. Ehtoihin on tulossa EU:n uuden luomuasetuksen mukaan muutoksia mm. tavanomaisen siemenen käyttöehdot ja siirtymävaihe säädökset tulevat kiristymään. EU:ssa suunnitellaan lisäksi laajakantoisempia muutoksia luomulajikekäsitteeseen. Lisäysaineiston valinnassa viljelijöiden olisi jatkossa asetettava etusijalle erityisesti luonnonmukaiseen maatalouteen soveltuva kasvien lisäysaineisto. Asetus luo kaksi uutta tapaa tuottaa luomuun soveltuvaa lisäysaineistoa ”luomukasvinjalostus” ja ”luonnonmukainen monimuotoaineisto”. Uusilla menetelmillä tavoitellaan lisäysaineiston suurempaa heterogeenisuutta ja sen parempaa sopeutuvuutta erilaisiin kasvuoloihin.

Markku Tammi kertoi luomusiementuottajan puheenvuorossa monia mielenkiintoisia asioita siementuotannon käytännöistä. Tilan pito on aloitettu vuosikymmeniä sitten osa-aikaisena viljelynä. Menneistä ajoista tila on kasvanut huomattaviin mittoihin ja oleellisena osana tuotantoa on nykyisin myös tilan 78 000 broileria. Esillä oli mm. tilan käyttämä viljelykierto ja nurmien lopetuskäytäntö. Tärkeä viesti kuulijoille oli tuotannon ja viljelykierron huolellinen suunnittelu vuosiksi eteenpäin.

Viimeisessä puheenvuorossa Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy:stä esitti näkemyksiä lajikkeiden jalostuksesta luomuviljelyyn. Vielä tähän mennessä luomuviljelyn tarpeita ei ole suuresti ollut eri kasvien jalostusohjelmissa mukana. Kasvinjalostaja näkee tämän kuitenkin selvänä puutteena, johon jatkossa tullaan panostamaan. Ongelmaksi nähtiin luomulajike vertailuaineiston puute. Jaakko Laurinen olikin kiinnostunut löytämään luomuviljelijöitä, jotka olisivat valmiita lajikekokeiden järjestelyihin tilallaan.

Lämmin kiitos kaikille puhujille ja runsaslukuiselle yleisölle!

Teksti: Jukka Saarinen / Satafood

Luomua ja lähiruokaa ammattikeittiöihin 22.1.2020

Järjestimme yhdessä Kuluttajat Ruokatalouden keskiössä -hankkeen kanssa infopäivän (ohjelma tässä) luomun ja lähiruoan osuuden kasvattamiseksi ammattikeittiöissä. Tilaisuuden avasi Ville Korpelainen. Puheenvuorossaan hän korosti ruoan laaja-alaisia merkityksiä päivittäisestä ilon ja tyytyväisyyden lähteestä aina maaseudun kulttuurimaiseman synnyttäneeksi ilmiöksi. Lue koko puhe tästä.

Johanna Mattila kertoi lähiruoan merkityksestä Varsinais-Suomessa työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Ruokaketju muodostaa Varsinais-Suomessa 15 % maakunnan liikevaihdosta ja työllistää noin 16000 henkilöä. Valtaosa alkutuotannosta ja 70 % elintarvikkeita jalostavista yrityksistä toimii maaseudulla. Katso video ”Varsinais-Suomen ruokaketju” 5 minuutissa tässä alla.

Lisää lähiruokaa innovatiivisella hankintakumppanuudella

Kirsi Ahosola kertoi esityksessään (tässä linkissä) Joensuun kaupungin ja Siun soten omistaman in-house yhtiö Polkka Oy:n innovatiivisesta lähiruokahankinnasta. Hankinnalla on haluttu lisätä lähiruoan osuutta ja tukea paikallista yritystoimintaa. Kirsi kertoi innovatiivinen hankintakumppanuus -hankintamenettelyn eri vaiheista.

Tässä menettelyssä hankintaa aloittaessa lopputuote ei ole vielä tiedossa, vaan sitä kehitetään tiiviissä yhteistyössä tarjoajien kanssa monivaiheisen hankintaprosessin aikana. Hankinta alkoi markkinavuoropuhelulla lokakuussa 2018 ja valmis tuote oli ruokalistoilla noin vuoden kuluttua. Kirsi suositteli lämpimästi uudenlaista menettelyä toimivana ja hyvänä tapana hankkia uusi lähiruokatuote, mutta korosti samalla hankinta-asiantuntijuuden, ajan ja tahdon merkitystä onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa.

Vanha tuote uudessa muodossa

Kirsin jälkeen Polkan hankintakumppanina seitan-tuotteen kehittänyt Kim Langer osuuskunta Myötävoimasta kertoi tarinan tuotteen takana ja tuottajan kokemuksia hankintaprosessista. Osk Myötävoima on Kimin mukaan harrastelijaryhmä, jonka jäsenet tekevät päätyönänsä muuta kuin ruokaa ja jolla on hyvin monialaista toimintaa, yhtenä osana erilaisten tilaisuuksien vegaaninen catering.

Kim Langer osuuskunta Myötävoimasta kertoo liikesalaisuuksia

Uusi tuote on Kimin vuosia kehittämä seitan. Hän on aiemmin valmistanut tuotetta pienimuotoisesti ja myynyt sitä mm. ravintoloihin. Polkan hankintaprosessissa tuotetta on kehitetty edelleen ja sen myötä seitanin valmistuksesta vastaa pohjoiskarjalainen leipomo. Kim kertoi prosessin soljuneen helposti eteenpäin ja olleen heille helppo.

Seitanin pääraaka-aine on gluteenijauho. Seitanin ravitsemuksellisen arvon (aminohappokoostumuksen) ja paikallisuuden lisäämiseksi noin neljännes gluteenista on korvattu pohjoiskarjalaisella luomuhernejauholla ja osa juureksilla. Tuotteen maku ja rakenne on saatu sellaiseksi, että se maistuu lapsille, mikä on Kimin mukaan onnistuneen tuotekehityksen tulos. Kim haluaisi mieluiten käyttää tuotteessa pohjoiskarjalaista tai kotimaista luomugluteenia, mutta sellaista ei kuulemma ole ainakaan toistaiseksi saatavilla. Ehkä tässä olisi markkinarako jollekin kotimaiselle viljanjalostajalle? Kasviproteiinin kysyntä tuskin ainakaan laskee tulevaisuudessa.

Marttilassa kotimaisen ruoan osuutta on lisätty paikallisin päätöksin

Kunnanjohtaja Carita Maisila kertoi Marttilan kunnan onnistuneista toimista ruoan kotimaisuus- ja lähiruoka-asteen nostamisessa. Hän kertoi kunnan tavoitteen vuonna 2020 olevan lisätä edelleen lähi- ja luomuruoan osuutta. Caritan esitys on luettavissa tässä. Vuonna 2017 kunnan tarjoaman ruoan kotimaisuusaste oli otantajaksolla 88,5%, kun tavoite oli saavuttaa vähintään 70 % kotimaisuusaste. Vuonna 2018 käyttöönotetun seurannan mukaan kotimaisuusaste oli jo yli 90 %. Viime vuoden tietoja ei vielä ollut saatavilla.

Lähiruoan lisääminen on tahdosta kiinni

Kunnassa on päätetty, että kunnan asukkaille -pääasiassa lapsille ja vanhuksille- halutaan tarjota mahdollisimman hyvälaatuista ruokaa. Tämä tukee myös kunnan muita tavoitteita: suosia lähipalveluita ja lähityötä. Kokemusten mukaan puolivalmisteita (esim. esikypsennettyjä perunasuikaleita tai -kuutioita) on vaikea saada paikallisina. Pienhankintoja, mm. kananmunia, marjoja ja sieniä hankitaan suoraan paikallisesti ja leivät ostetaan lähileipomoista.

Marttilan tavoite kasvattaa edelleen lähiruoan ja luomun osuutta toteutetaan lisäämällä pienhankintoja. Lisäksi suunnitelmissa oli luomuteemaviikkoja ja myöhemmin luomumaidon käyttöönotto. Ruoan alkuperä tuodaan jatkossa myös entistä paremmin esille ruokalistoissa. Esityksen jälkeisessä keskustelussa nousi esiin kritiikkiä hankintalakia kohtaan. Maskussa oli mahdollistettu lähiruoan hankinta suoraan hankintarenkaan ohi. Pohjois-Karjalassa taas pilkottiin hankintoja pienempiin osiin, jolloin paikallisemmatkin toimijat pystyvät osallistumaan tarjouksiin. Hankintaosaamisella on suuri merkitys lähiruoan ja luomun osuuden kasvattamisessa.

Kahvi- ja verkostoitumistauolla ravintola Göran tarjoili päivän teemaan hyvin sopivaa syötävää

Helsingin ainoa luomuviljelijä tuottaa vihanneksia

Tauon jälkeen lavalle astuivat Stadin puutarhuri Jan Liesaho ja Pihka-ravintoloiden toimitusjohtaja Ilja Björs. He kertoivat jo 7 kasvukautta jatkuneesta pientuottajan ja ravintolan yhteistyöstä. Stadin puutarhuri on viljellyt luomuvihanneksia Herttoniemen museokartanon mailla vuodesta 2013 ja myy sadon Pihka-ravintoloihin. Pihka ravintolat tarjoavat päivittäisen yli 3000 lounasannoksen lisäksi ruokaa erilaisissa tapahtumissa ym.

Jan Liesahon mukaan yhteistyö on hänelle erittäin toimiva. Hänelle työn kurja puoli eli myynti ja logistiikka on minimoitu. Nyt käytännössä lähes kaikki sato menee Pihka-ravintoloihin, hävikki on 0 % ja toimitukset onnistuvat suuremmissa erissä. Ennen yhteistyötä myynti oli epävarmaa ja pienet toimitukset heikosti kannattavia. Vihannesten lisäksi ravintoloihin toimitetaan villiyrttejä, pientareiden vuohenputket ja nokkoset mukaan lukien.

Lähiluomulla lisäarvoa

Ilja kertoi, että jo 15 vuotta sitten perustettu ravintola Juuri on aina panostanut Suomen parhaimpiin raaka-aineisiin, joten lähi- ja luomu on ollut erittäin lähellä sydäntä. Stadin puutarhurin vihanneksia hän piti todellisena lähiluomuna. Lähimmät ravintolat saavatkin luomuvihannekset noin 6-7 km etäisyydeltä. Yhteistyön myötä ravintola saa monenlaista lisäarvoa. Lähiluomu on imagoetu ja Stadin puutarhurin kanssa yhteistyö on ollut laajempaa, sisältäen mm. erilaisia kursseja ja tapahtumia. Yhteistyön myötä myös ravintoloiden henkilökunta on päässyt pellolle ruoan juurille.

Lähiraaka-aineiden käyttö on helppoa lounasravintolassa

Jos ravintola saa noin viikon aiemmin tiedon pellolla sadonkorjattavasta vihanneksesta, voidaan viikkolistat rakentaa pääraaka-aineen mukaan. Ravintoloiden vihreään pöytään taas uppoaa monenlaista kauden vihannesta – listoja ei ole – kun vaan toimitettava sato on muutaman päivän etukäteen tiedossa. Pieniä haasteita on välillä henkilökunnan vaihtuessa, kun yhteistyön toimintatapa ei ole uudelle henkilölle tuttu. Yhteistyö on kuitenkin koko ajan elävä prosessi.

Hinnoittelu hakee muotoaan

Alkuvuosina Jan sai koko sadostaan könttähinnan. Sen jälkeen on käytössä ollut kiinteä kilohinta koko sadosta tuotteesta riippumatta. Nyt oli tarve muuttaa hinnoittelua, esim. jakaa satoa erilaisiin yksiköihin, koska tasahinta kaikista tuotteista ei ole ollut aina hyvä ratkaisu. Tavoite on, että tuottaja tulee toimeen ja toiminta on myös ravintolalle kannattavaa. Jan arvosti erityisesti sitä, että sopimus on selvä ennen kasvukautta ja huolta myynnistä ei ole. Sekä Ilja että Jan korostivat puheenvuorossaan, että heidän yhteistyömalliaan saa vapaasti kopioida tai käyttää inspiraationa muuallakin tuottajan ja ravintolan yhteistyön syventämisessä.

Härmän Rati kiipeää luomu edellä puuhun

Juha Ollila kertoi, miten hän loitsii ravintoa luomuraaka-aineista. Hän voitti Härmän Rati -ravintolallaan viime vuonna Luomu suomenmestaruuden korkeimmasta ruoan luomuosuudesta. Ravintola toimii Järvenpään Vanhakylässä Pohjanmaalta siirretyssä vanhassa kansakoulussa. Ravintola tekee lounasta ja toimii tilausravintolana. Lisäksi se tarjoaa majoitusta. Juhan esitys löytyy tästä.

Nopea siirtyminen luomuun

Vuosina 2013 – 2016 ravintolassa oli lounasbuffet, jossa tarjoiltiin 2 lämmintä ruokaa, keitto ja 6-7 salaattipöydän tuotetta. Ruoka tehtiin alusta saakka itse ja sitä tarjoiltiin 150-250 annosta päivittäin. Lihan menekki oli valtava eikä toiminta tuntunut järkevältä. Kesällä 2016 alkoi luomuun siirtyminen mm. tuottajien ja luomutuotteiden etsinnällä, uusien tuotteiden kehittämisellä ja satokausiajattelun vahvistamisella. Parin kuukauden kuluttua luomuaste olikin jo yli 90 %.

Seuraavan puolen vuoden aikana Juha hankki lisää ’hankalia’ luomutuotteita; esimerkiksi ruokaöljyjä, gluteenittomia tuotteita, sokerit ja siirapit. Näiden myötä luomuaste saatiin nostettua alle vuodessa 96 prosenttiin. Tämän jälkeen reseptejä ja ruokalistoja viilattiin luomuosuuden kasvattamiseksi edelleen ja nykyisin luomuaste onkin jo 99 %.

Luomutuotteiden hankinnassa oltava joustava ja luova

Juha Ollila kertoi haasteista luomuraaka-aineiden hankinnassa. Esimerkiksi lihan osalta varastoja on pitänyt kasvattaa. Juha hankkii tuotteita paljon suoraan tuottajilta. Kun esim. karitsaa tai kyyttöä on tarjolla, pitää niitä ottaa varastoon. Juha kertoikin varastojen arvon kasvaneen kahdesta kahteenkymmeneen tuhanteen euroon. Tuottajille ravintola voi olla hyvä asiakas. Kaikki ravintolan tarjoama liha on ylikypsää ja niinpä tuottaja voi myydä ruhon kalliit osat suoraan kuluttajille ja ravintola voi käyttää muut osat.

Paikalliset tuottajat toimittavat tuotteita etenkin kesällä, talvella käytetään enemmän tukkuja. Heinon tukku myy luomulihaakin. Ollila kehui etenkin luomutukkuri Tietäväinen foodsia. He kuulemma etsivät mitä vain ravintoloitsija osaa kysyä. Yleisesti ottaen luomun hintaero on kasviksissa pieni, mutta luomulihan hinta on kaksin-kolmikertainen.

Elävä lista, runsas salaattipöytä ja nollahävikki

Juha tekee lounaslistasta neljän viikon hahmotelman ja viikon listan, jotka elävät raaka-aineiden saatavuuden mukaan. Luomubuffetissa on tarjolla 2 lämmintä ruokaa (liha/kala + vegaani) ja keitto, 12-15 salaattipöydän tuotetta, omat leivät ja jälkiruoka. Salaattipöydässä tarjotaan salaatin ja tomaatin lisäksi mm. kausituotteita, pikkelöityä lanttua, porkkanaa, punajuurta, linssejä, oliiveja, härkäpapuja ja hernettä. Kaikki raaka-aineet on luomua, lukuun ottamatta villikalaa. 

Härmän Rati on myös kehittänyt yhdessä Gobbas Gård -tilan kanssa uuden ammattikeittiöille suunnatun vegaanisen luomuhärkäpaputuotteen, jolla voi korvata soijaa, tofua ja kermaa ruoanlaitossa. Siitä voidaan valmistaa esim. kastikkeita, jäätelöä tai toffeeta. Nykyisin ravintolassa käy lounasasiakkaita 50-150 kpl päivittäin. Vaihtelu aiheuttaa Juhan mukaan pieniä haasteita, mutta käytännössä ravintolassa on päästy nollahävikkiin.

Turun keittiömestarit edistävät paikallista ruokakulttuuria

Juha Pokka kertoi Turun keittiömestarit ry:n 12 vuoden tauon jälkeen jälleen järjestämästä Turku menu -kilpailusta. Kilpailun osallistujat valmistivat kolmen ruokalajin menun käyttäen paikallisia raaka-aineita; siikaa, sorsaa ja marjoja.

Juha Pokka Turun keittiömestarit ry:stä ja ravintola Karun Jere Saarinen kertoivat Turku menu -kilpailusta järjestäjän ja osallistujan näkökulmista

Kilpailulla haluttiin tuoda turkulaisille ravintoloille näkyvyyttä.  Juha kertoi kilpailun taustasta; se on järjestetty ensimmäistä kertaa 1986 ja sen jälkeen yhteensä 7 kertaa. Tänä vuonna kilpailuun saatiin runsas osanotto, peräti 17 ravintolaa. Tuomaristossa istui huippukokkeja; Pekka Terävä, Hans Välimäki ja Per-Erik Silver. Sekä Juha että Jere korostivat kilpailussa vallinneen kilpailijoiden välillä poikkeuksellisen hyvän hengen ja yhteistyön olleen sujuvaa.

Japanilaista ruokaa turkulaisittain? 

Kilpailun voittajaravintola Karun Jere Saarinen osallistui ensimmäistä kertaa kilpailuun ja kertoi kokemuksistaan. Hän esitti kysymyksen: ”Miten japanilaisessa ruoassa näkyy lähi- ja luomu?” ja vastasi, että kilpailuannoksen siika ja sinisimpukka olivat Ruotsista ja annoksissa käytettiin mm. paikallisia Mimi’s wasabi lehtiä ja kukkia. Jälkiruoan fermentoidut marjat olivat tietysti kotimaisia. Vain norilevä ja soija on tuotava kauempaa, koska paikallisesti niitä ei ole saatavilla.

Muutenkin ravintolassa käytetään kotimaisia lähituotteita. Jere mainitsi esimerkiksi Kyheröisen kananmunat ja kertoi olevansa kiinnostunut lisäämään paikallisia tuotteita. Tuottajat huomio; tuottajakontaktit kiinnostaa. Ravintolan tavoitteena on myös nollahävikki.

Riistaa kuluttajan lautaselle

Leena Erälinna Turun yliopiston Brahea-keskuksesta kertoi, millä edellytyksillä tarkastamatonta luonnonvaraista riistanlihaa voidaan myydä ja ostaa ravintoloihin ja kuluttajille. Se on ollut mahdollista hirven, peuran, kauriin, jäniksen, rusakon, kanin ja riistalintujen osalta jo vuodesta 2012. Riittää, kun riistan käsittelyyn käytetystä lahtivajasta on tehty elintarvikehuoneistoilmoitus ja omavalvontasuunnitelma. Leenan esitys on luettavissa tässä.

Leena kehui verkosta löytyvän hyvä ja käytännönläheinen julkaisu: Riistan lihan myynnin opas (https://www.utu.fi/sites/default/files/media/ARD/Ruokaketju%20ja%20kiertotalous/Riistan-lihan-myynnin-opas-11_2019.pdf). Oppaasta löytyy myös ”ostajan tietolaari” -osuus, jossa kerrotaan mitä kaupan, ravintolan tai kuluttajan tulee tietää ostaessaan tarkastamatonta riistan lihaa.

Mikäli riistan ostoa haluavalla ei ole suoria yhteyksiä metsästäjiin, voi esimerkiksi oivahymy.fi -palvelusta hakea toimijoita. Kun käyttää hakutoiminnossa vaikkapa sanoja lahtivaja tai metsästys, löytää halutulla alueella toimivia metsästysseuroja ja niiden yhteystiedot. Metsästäjien ja ravintoloiden yhteistyötä voisi varmasti syventää nykyisestä.

Monipuolinen kattaus luomu- ja lähiruoan puolesta

Luomua- ja lähiruokaa ammattikeittiöhin -päivässä nousi esiin hyviä esimerkkejä siitä, miten näiden osuutta on onnistuneesti lisätty ammattikeittiöissä. Kuulimme myös luomun ja lähiruoan positiivisista vaikutuksista eli perusteluita sille, miksi näiden käyttöä on hyvä lisätä entisestään. Kiitos kaikille osallistuneille ja toivottavasti esimerkit inspiroivat kaikkia toimimaan lähi- ja luomuruoan puolesta myös omissa toimissa!