Kesät ovat usein täynnä kiinnostavia peltotapahtumia niin tiloilla kuin tutkimuslaitoksissakin. Välillä on hyvä kurkistaa myös oman maakunnan ulkopuolelle katsomaan, miten asiat toisaalla hoidetaan. Kävimmekin 23.7. Joutsenossa Tyynelän tilalla Preciliense ja Soilres hankkeiden yhdessä järjestämässä peltotapahtumassa. Tilaisuuden kantavina teemoina olivat hiilensidonta peltoon, maan kasvukunto ja luonnon monimuotoisuus. Tilaisuus keräsi osallistujia paikalle ympäri Suomea jopa yli 300 km säteeltä.
Tilan isäntä Juuso Joona esitteli tilansa kokonaisvaltaista tavoitetta kestävään ja uusiutuvan tuotannon ratkaisuistaan. Tilalla ratkaisut ovat johtaneet aina uuden hallin rakentamiseen käyttäen materiaaleja, joiden voitiin laskea hyvittävät hallin rakentamisen päästöt. Tilalla seurataan lohkojen hiilensidontaa ja on jo viimeisen 10 vuoden ajan pyritty parantamaan peltojen kasvukuntoa viljelykierron ja maanparannusaineiden avulla.
Tilalla on mitattu lohkojen hiilivarantoa Cense analytiticsin menetelmillä. Analyysiä varten mönkijään asennettu laitteisto ottaa maasta näytteen haluttuun syvyyteen, yleensä joko 50-100 cm syvyyteen. Näyte analysoidaan 10 cm välein huomioiden myös näytteen painuminen kasaan, jotta näytteestä saadaan määritettyä tilavuuspaino. Näytteestä pystytään analysoimaan jo tilalla auton kyydissä kulkevalla laitteistolla hiilipitoisuus ja yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen aineistojen kanssa, saadaan arvio pellon hiilivaraston muutoksesta. Menetelmää kehitetään edelleen.
Nurmen päättämisen vaihtoehtoiset menetelmät
Tilalla pyritään myös välttämään voimakasta maan sekoittamista ja tämän takia mm. nurmen päättämiselle kyntämällä on haettu vaihtoehtoisia menetelmiä. Nurmia on kokeiltu päättää kultivoimalla lohko 2-3 kertaan, minkä jälkeen se täytyy vielä ajaa mahdollisesti mm. äkeellä ja kelajyrsimellä. Tästä huolimatta tilalla on todettu, että polttoaineen- ja ajankulutus on vähäisempää kuin kynnön ja sen jälkitöiden seurauksena. Toisaalta viimeisen 10 vuoden aikana on myös opittu kantapään kautta kevytmuokkaamisen haasteet. Vuodesta toiseen toistuva kevytmuokkaus johtaa herkästi tiivistymän muodostumiseen muokkauskerroksen alapuolelle, jolloin lohko on välillä tarpeen esimerkiksi kultivoida hieman syvempään, jotta pinnan tiivistymä saadaan rikottua.
Tilalla on viljelyssä mm. nurmia, kauraa ja rypsiä. Viljelykierrolla pyritään ylläpitämään maan kasvukuntoa. Tilan nurmet ovat erittäin runsaslajisia sisältäen erilaisia heiniä ja typensitojakasveja. Nämä perustetaan esimerkiksi kaurakasvuston avulla. Kaurasta tilalla on siemenviljelyä. Vierailijoiden päästessä kaivamaan maata todettiin savipellot pääosin hyväkuntoisiksi ja juuria tavattiin koko lapiosyvyydeltä maassa.
Lopputulemalta voidaan koota yhteen, ettei luomutuotantokaan ole rajoittunut vain pieneen joukkoon tapoja toimia, vaan kokeilemalla voi aina löytää uusia parempia tapoja tai välillä myös epäonnistua.