Matkaraportti 21.-22.2.2024, Wien
Matkassa: Kati Knuutila (Varsinaista luomua –hanke) ja Anu Ellä (Arki-hanke)
Skills and lifelong learning for agricultural advisory and training service providers –tapahtuma toteutettiin kaksipäiväisenä workshop-tyyppisenä seminaarina Wienissä, Itävallassa. Tapahtuma oli EU:n (EIP-Agri) tuottama ja kokosi yhteen noin 150 neuvojaa, tutkijaa ja muuta maatalousalan osaajaa yhteisen teeman pariin. Teemana oli maatalousalan osaamisen ja tiedonvaihdon edistäminen EU:ssa. Tavoitteena oli tunnistaa haasteita ja löytää ratkaisuja siihen, miten informaation (tutkimustieto ym.) kulkua ja neuvonnan osaamista voitaisiin edistää maataloussektorilla. Tutkijat, hallinnon ja neuvontaorganisaatioiden edustajat esittelivät alustuksina teemoihin omia kokemuksiaan ja menetelmiään. Päivät koostuivat suurelta osin interaktiivisista ryhmätyötuokioista ja verkostoitumisesta.
Kahden päivän aikana kuultiin neuvonnan ja informaation kulun kokemuksia, vinkkejä ja ajatuksia eri EU-maiden asiantuntijoilta. Esille nousivat mm. erilaiset koulutukset viljelijöille ja neuvojille, asiantuntijatason yleistaidot, paikalliset sovellutukset.
Alueellisia koulutusvaatimuksia
Päivien aikana tuli esille, että useammassa maassa on asetettu viljelijöille tai neuvojille vuotuisia koulutusvaatimuksia. Esimerkiksi Itävallassa viljelijöiden edellytetään käyvän vuosittain 20 h koulutusta. Suomessa monet hankkeet ja toimijat tuottavat erilaisia vapaaehtoisia koulutustapahtumia ympäri vuoden viljelijöiden tarpeisiin. Näiden lisäksi on tarjolla myös matalan kustannuksen neuvontaa Neuvo 2030 muodossa sekä erilaisissa neuvonnallisissa ryhmissä.
Koulutusvaatimus ei kuitenkaan koskenut vain viljelijöitä. Florian Herzogin mukaan Itävallassa kaikki viljelijät kuuluvat paikalliseen edunvalvonta- ja neuvontaorganisaatioon (Austrian Chamber of Agriculture). Organisaation tehtävä on mm. tuottaa koulutusta ja neuvontaa sekä osallistua aktiivisesti lainsäädäntötyöhön. Organisaation kaikkien neuvojien tulee kouluttautua vuosittain vähintään 25 tuntia. Koulutustarvetta arvioi ja tuottaa yhteistyössä neuvontapalvelut, tutkimusorganisaatiot sekä hallinto. Myös Virossa sertifioiduilla neuvojilla on Hanna Tamsalun (Maaelu Teadmuskeskus) mukaan vuosittain 25 tunnin koulutusvaatimus.
Saavutettava koulutus
Inge van Oost toi omassa puheenvuorossaan esille huolen siitä, ettei EU:n taloudellinen ohjaus tule riittämään neuvonnalle asetettujen tavoitteiden kattamiseen, vaan lisäksi tarvitaan myös muita keinoja koulukseen. Hän nosti esille tarpeen lisätä koulutusten houkuttelevuutta.
Kuten kaikilla aloilla, myös neuvonnassa elinikäinen oppiminen ylläpitää neuvojien osaamista ja tietotaitoa. Koulutuksia suunniteltaessa on tärkeää huomioida koulutuksen saavutettavuus. Tämän nostivat esille mm. Carola Ketelhodt (Chamber of Agriculture in Schleswig- Holstein, Saksa), Doreen Verbakel (Ministry of Agriculture, Nature And Food Quality, Hollanti) ja Giorgio Trentin (Veneto Region, Italia). Saavutettavuutta katsottiin usealta näkökulmalta. Sen tulisi olla sijainniltaan lähellä, mutta myös osa koulutettavan työtä ja koulutusajat tulisi säilyttää maltillisina, sillä aika on keskeisessä roolissa kouluksiin osallistumisen kannalta.
Toisaalta toinen keskeinen asia saavutettavuuden kannalta on vaikuttavuus eli koulutuksen tulee olla teemaltaan ja aihealueeltaan koulutettavan mielestä tärkeä ja liittyä keskeisesti hänen työhönsä. Koulutuksen järjestäjän tulisi tunnistaa koulutettavan ryhmän taidot ja tietotaso, ja tuottaa niitä tukevaa koulutusta huomioiden samalla erilaiset oppijat. Koulutettavalla tulee myös olla mahdollisuus antaa palautetta koulutuksen järjestäjälle koulutuksen kehittämiseksi ja toisaalta koulutettavat voidaan ottaa jo suunnitteluvaiheessa osaksi tuotantoa kysymällä heidän tarpeitaan.
Neuvonnan rooli
Itävaltalainen Markus Stadler paikallisen maatalousministeriön AKIS koordinaatioryhmästä toi heti päivien aluksi esille näkemyksen neuvonnan roolin muutoksesta. Hänen mukaansa neuvonnan rooli on siirtymässä enemmän mentorointityyppiseksi uusien menetelmien käyttöönottoa tukevaksi toiminnaksi.
Perinteiset pitkäaikaiset neuvontasuhteet nähdään kuitenkin nykyäänkin tarpeellisina. Patrick Pasagang (Boerenbond Projects vzw, Belgia) korosti pitkäaikaisen neuvontasuhteen antavan neuvojalle paremman kokonaiskuvan tilan tilanteesta, lisäävän luottamusta neuvojan ja viljelijän välillä, ja tekevän yhteistyöstä helpompaa. Neuvojan voi olla esimerkiksi helpompi kutsua kehittymishaluisia tiloja mukaan pienryhmiin, kun hän tuntee tilan tarpeet.
Toimivuutta tiedonvaihtoon
Neuvonnan kannalta tärkeää on tiedonsaannin ja sen vaihdon turvaaminen. Tätä työt tekevät mm. eri EU:n rahoittamat yhteistyöhankkeet, jotka kokoavat tietoa eri jäsenmaista ja lähteistä ja koostavat sitä käytettävään muotoon. Natalia Brzezinan mukaan Horizon Europe -projektin alla toimii useita eri teemoihin linkittyneitä ”advisory networkeja” mukaan lukien OrganicAdviceNetwork.
Donald Aquilina (Agrinova Malta Ltd.) nosti keskeiseksi ongelmaksi kuitenkin eri portaiden välillä kommunikaation puutteen. Usein kommunikaatio viljelijöiden, neuvojien, tutkijoiden ja hallinnon välillä on puutteellista eikä tieto kulje. Aquilina kuvasi toimintamallin, jota he olivat lähteneet toteuttamaan. Mallissa tuotiin eri portaiden edustajat yhteen keskustelemaan tarpeista ja tavoitteista sekä järjestettiin vierailuja. Samalla tunnistettiin puutteita taidoissa, koulutustarvetta ym. Lopputulemana tuotettiin neuvojille koulutusohjelma, jonka tavoitteena oli kouluttaa mm. hakemaan, arvioimaan ja jakamaan tietoa.
Neuvonnalla voisi olla nykyistäkin merkittävämpi rooli tiedonvälittäjänä esim. tutkimuksen ja viljelijöiden välillä. Tiedonvaihdon ja -välittämisen kannalta keskeisiä taitoja neuvojille olisivat tekniset taidot, talousosaaminen, pehmeät taidot (soft skills) sekä digitaidot. Tiedonvaihdon välikätenä toimimisen lisäksi neuvojat voisivat Effie Lazaridoun (New Agriculture New Generation (NANG), Kreikka) mukaan kouluttaa viljelijöiden joukosta erikoisosaajia, jotka toimisivat vertaistukena ja ”kouluttajina” viljelijäyhteisössään. Tällöin neuvojat ja erikoisosaajaviljelijät toimisivat yhdessä mentoreina yhteisössään.
Myös Dimitar Vanev (Bulgarian National Agriculture Advisory Service (NAAS), Bulgaria) oli viljelijöiden vertaisoppimisen tukemisen kannalla ja ehdotti puolestaan tiloille demovierailuja eli viljelijät (ja neuvojat) tutustuisivat toisten tilojen toimintamalleihin ja -tapoihin.
Yleistaidot, sosiaaliset taidot ja pehmeät taidot nousivat esille monessa vaiheessa päivien aikana. Aine Macken-Walsh mainitsi sosiaalisten taitojen olevan edellytys uuden oppimiselle. Tämä korostuu erityisesti, kun ympäristö digitalisoituu ja uusia teknologioita pitäisi pystyä ottamaan käyttöön. Sosiaaliset taidot ovat osa elinikäistä oppimista, mutta merkittävä haaste on, kuinka tehdä oppiminen mielenkiintoiseksi.
Sovellukset Luomuhankkeessa, ProAgrialla ja Suomessa?
Muissa EU-maissa kamppaillaan hyvin samankaltaisten haasteiden kanssa kuin Suomessa. Viljelijäkunta ikääntyy kaikkialla Euroopassa, mutta jatkajia on entistä vähemmän ja rakennekehitys tuntuu vain kiihtyvän entisestään. On entistä tärkeämpää saada viljelijät toimimaan yhdessä, jakamaan tietoa toisilleen ja olemaan toistensa apuna. Samalla viljelijöiden koulutustaso varsinkin nuoremmassa alkutuottajien sukupolvessa on noussut. Neuvojien rooli on muuttunut ja tulee muuttumaan yhä enemmän mentorimuotoisen neuvonnan suuntaan siten, että neuvoja on kokonaisvaltaisesti tukemassa tilaa sen kehittymistavoitteissa.
Päivien aikana esille nostetut haasteet neuvonnassa ja tiedonvaihdossa ovat helposti havaittavissa myös Suomessa. Toki neuvontasektorilla on pitkät perinteet Suomessa verrattaessa useisiin EU-maihin, mutta haasteet tiedon kulussa eri portaiden välillä ovat osin puutteellisia. Päivien aikana mm. esitettiin useaan otteeseen huomio tiedon kulun puutteista tutkimuksesta neuvonnalle ja tuottajille. Mikäli tuore tutkimustieto saataisiin paremmin neuvonnan käyttöön, päätyisi se myös nopeammin alkutuotannon sovelluksiksi.
Tieto- ja taitotason edistämiseksi on useassa EU-maassa otettu käyttöön pakollisia koulutuksia viljelijöille ja neuvojille. Pakollisuus, vaikkakin osin valinnaisesti toteutettuna, aiheuttaa usein vastustusta ja heikentää oppimistulosta. Tehokkaampaa kouluttamisen kannalta voisi kuitenkin olla esiin nostettu haaste koulutuksen saavutettavuuden parantamiseksi niin viljelijöiden kuin neuvojien osalta. Pakollisuuden sijaan pyrittäisiin tuottamaan koulutukset niin helposti saavutettavina ja aiheiltaan tärkeinä, että se saisi kohdejoukon aktivoitumaan. Koulutusten suunnittelussa voisi käyttää apuna myös MakeIt Toolkit -tyyppisiä työkaluja. Keskeisenä haasteena erilaisten koulutusten tavoitettavuudessa on kuitenkin havaittu nyky-yhteiskunnan liiallinen viestitulva ja sen aiheuttama viestinnän tavoitettavuus. Tähän haasteeseen ei tässä seminaarissa keskitytty.
Varsinaista luomua -hankkeelle osallistuminen seminaariin toi mukanaan uusia kontakteja EU:n monikansallisten hankkeiden kautta sekä työkaluja hankkeen toiminnan tueksi. Kuten monissa muissa hankkeissa, myös Varsinaista luomua -hankkeessa on ollut toisinaan haasteita tavoitettavuuden kanssa. Keskeistä onkin jatkossa pohtia, missä määrin tavoitettavuuden haasteet johtuvat heikosta saavutettavuudesta (aika, paikka, aihe) ja missä määrin viestinnän epäonnistumisesta. Lisäksi viljelijät pitäisi saada entistä tehokkaammin osaksi koulutusten ja tapahtumien suunnittelua.
