Avainsana-arkisto: puutarhatuotanto

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa -infopäivä 13.2.2019

Vastaa

Järjestimme helmikuussa infopäivän puutarhakasvien kemikaalittomasta kasvinsuojelusta. Päivän aluksi Anne Nissinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi viljelykierron merkityksestä puutarhaviljelyssä kasvinsuojelun kannalta. Annen esitys löytyy tästä. Annen jälkeen Wilhelmiina Kallio Biotus Oy:stä kertoi Biotuksen biologisen tuhoojatorjunnan tuotevalikoimasta ja käyttömahdollisuuksista. Hän toi myös näytille useita tuotteita, kuten tarkkailun apuvälineitä, massatorjunnassa käytettävän liima-ansan ja uuden mallin Prestop mixin mehiläisavusteisessa levityksessä käytettävästä vektorilevittimestä eli vekottimesta. Wilhelmiinan esityksen löydät tästä ja Biotuksen tuotteisiin voit tutustua täällä.

Verdera Oy:n Tomi Pousi kertoi tilaisuudessa Verderan valmistamien biologisten tautitorjunta-aineiden käytöstä kasvihuoneissa, tunneleissa ja avomaalla. Esitetyt esimerkit torjuntatuloksista olivatkin vakuuttavia, voit tutustua niihin tarkemmin Tomin esityksessä tästä. Verderan tuotteista lisätietoa löydät täältä. Ville Korpelainen Luomumpi Varsinais-Suomi -hankkeesta puolestaan kertoi harson ja verkon käytöstä tuhoojatorjunnassa. Villen esitykseen voit tutustua tästä. Loppuyhteenvetona oli, että verkko sopii hyvin vihannesten tuhoojatorjuntaan ja verkon alta on esimerkiksi kaalilla saatu suurempia satoja kuin kemiallista tuhoojatorjuntaa käyttäen.

Villen puheenvuoron jälkeen kuulimme viljelijäpuheenvuoroja päivän teemoista. Mansikanviljelijä Ilmo Riski Sauvosta kertoi biologisen torjunnan kokemuksista omilla viljelmillään. Mervi Suni Ali-Marttilan tilalta esitteli marjan- ja hedelmänviljelyn luomukasvinsuojelun erityispiirteitä painottaen ennaltaehkäiseviä ja viljelyteknisiä keinoja sekä erilaisia tapoja hyödyntää luonnon ekosysteemipalveluja kasvinsuojelussa. Niistä esitys löytyy tästä.

Tutkimusagronomi Maria Pero Räpin koetilalta Köyliöstä puolestaan esitteli Apetit Ruoka Oy:n toimintaa ja kertoi vihannesviljelykokemuksista koetilalla. Apetit viljelyttää vuosittain noin 33 miljoonaa kiloa vihanneksia. Tuotanto on IP-tuotantoa. Luomuvihanneksia Apetitille viljeltiin vuonna 2017 yhteensä 320 tonnia, viime vuonna jo 610 tonnia. Maria valitteli, että luomuvihannesviljelijöitä ei oikein tahdo löytyä kysyntää vastaavasti. Räpin koetilalla tuholaisverkkoja oli ollut tuhoojatorjunnassa käytössä jo vuodesta 2013. Esimerkiksi lantun tuhoojia ei enää torjuttu kemiallisesti ja tänä kesänä verkon (0,6×0,6 mm silmäkoolla) alle oli menossa 3 hehtaaria porkkanaa. Syynä tähän oli mm. se, että sallitut kemialliset torjunta-aineet eivät enää tehoa porkkanakemppiin.

Päivän aikana kuulimme monipuolisia ja asiantuntevia esityksiä luomupuutarhatuotannossakin sallituista kasvinsuojelun menetelmistä. Kiinnostavaa oli myös kuulla, että tavanomaisessa tuotannossakin siirrytään entistä enemmän ’luomumenetelmien’ käyttöön käytännön pakosta. Marjan- ja hedelmänviljelyssä luomun osuus on Varsinais-Suomessa vaihtelevaa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen mansikka-alasta vain 2,5 % on luomuviljeltyä, omena-alasta sen sijaan jo 16 % on luomuviljeltyä. Tämä on valtakunnallisestikin merkittävän suuri luomun osuus. Luomun kasvu onkin näillä molemmilla ollut vahvaa viime vuosina. Luomumansikan ala on kasvanut 50% vuosina 2014-2017 ja luomuomenan ala on vastaavasti kasvanut jopa 122% samana ajanjaksona.

Valitettavasti luomuvihannesten osalta tilanne Varsinais-Suomessa on varsin heikko. Avomaan vihanneksia tuotetaan Varsinais-Suomen alueella merkittäviä määriä ja suurilla pinta-aloilla, mutta luomuviljeltyjen vihannesten osuus on marginaalinen. Itse ainakin odotan innolla hedelmän- ja marjanviljelyaloilla jo nähtyä luomun osuuden vahvaa kasvua nähtävän lähitulevaisuudessa myös vihannesviljelyssä. Jos tavanomaisessa tuotannossa ’joudutaan’ tulevaisuudessa siirtymään enemmän luomumenetelmiin kasvinsuojelussa, ei luomuun siirtymisen kynnyksen luulisi enää olevan kovin suuri. Luomun myynti on kuitenkin jatkuvasti kasvussa (jo vuosien ajan) ja luomutuotteet ovat hinnaltaan tavanomaisesti tuotettuja arvokkaampia. Vihannesviljelijä, oletko jo harkinnut luomuun siirtymistä? Järjestämme mielellämme myös tässä hankkeessa toimintaa, mikä tukee luomuun siirtymistä. Jos sinulla on ajatuksia tai toiveita sen suhteen, mitä voisimme hankkeessa tehdä, älä epäröi ottaa yhteyttä.

Puutarhatuotteiden jatkojalostus -infopäivä 30.1.2019

Vastaa

Järjestimme tammikuun lopussa puutarhatuotteiden jatkojalostusta käsittelevän infopäivän Tuorlassa yhdessä ’Kuluttajat ruokatalouden keskiössä’ ja ’Uutta kasvua luomusta’ -hankkeiden kanssa. Yleisön määrästä päätellen aihe kiinnostaa laajalti.

Päivän anti olikin monipuolinen. Kuulimme Ville Korpelaisen katsauksen ruokatrendeistä liittyen puutarhatuotteiden jalosteisiin ja luomuun, Johanna Mattilan esityksen elintarvike- ja luomulainsäädännön ja vaatimuksista jalostustoiminnalle sekä useita puutarhatuotteiden jalostajien näkökulmia ja kokemuksia jalostustoiminnasta.

Outi Tamminen Kairoon Maatilatuotteesta esitelmöi pienimuotoisesta luomuvihannesten hapatusliiketoiminnasta yksityiskohtaisesti ja kattavasti liiketoiminnan kannalta, Juho Vainio Veljesten kurkuista kertoi tilan omien kurkkujen jalostuksesta perinteisellä menetelmällä suolakurkuiksi, Margot Wikström Suomen Artesaaniruoka ry:stä avasi inspiroivasti artesaaniruoan käsitettä ja mahdollisuuksia jalostajalle, Paula Achrén esitteli Paulan puutarhan polkua omenan jalostamisessa mehuiksi ja siideriksi. Lopuksi Petri Tamminen kertoi yrttejä jalostavan yrityksen Yrttipajan / Nordic Herbs oy:n tarjoamista mahdollisuuksista yrttien viljelijöille ja kerääjille.

Päivän eväät olivatkin laaja ja kattava tietopaketti jalostustoimintaa harjoittaville tai harkitseville yrittäjille. Päivän esitykset ovat luettavissa nyt myös tässä:

Ville Korpelainen, Katsaus markkinoihin ja kuluttajatrendeihin esitys

Johanna Mattila, Puutarhatuotteiden jatkojalostus – elintarvikelainsäädännön ja luomuvalvonnan näkökulma esitys

Outi Tamminen, Kokemuksia pienimuotoisesta vihannesten hapattamisliiketoiminnasta esitys

Juho Vainio, Avomaankurkuista hapankurkkuja nettisivut

Margot Wikström, Artesaaniruokaa marjoista ja hedelmistä esitys

Petri Koivisto, Yrttien tuottaminen jalostukseen nettisivut

Kiitos kaikille esiintyjille sekä yleisölle aktiivisesta osallistumisesta! Ja vielä; Tuorlan opiskelijaravintola Tähkä oli jälleen kerran pannut parastaan ja valmistanut päivän osallistujille maukkaan, päivän teemaan sopivan ja ruokatrendejä seurailevan lounaan. Listalla oli pinaattiohukaisia (luomu) puolukkahillolla, skoonen perunoita, marinoituja härkäpapuja (luomu), salaattia (luomu), ja päälle luomukahvia. Kiitos myös Tähkän väelle!

Vuoden vihannekset

Uutuuksia luomupuutarhatuotantoon Lepaa 2018 -näyttelyssä

Vastaa

Kävin perjantaina 17.8.2018 tutustumassa Lepaa 2018 -näyttelyyn. Näyttely lienee useimmille puutarha-alan ihmisille tuttu. Muille tiedoksi; kyseessä on Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä vuosittain järjestettävä puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttely.

Kävin tutkimassa, mitä kaikkea luomupuutarhatuottajaa kiinnostavaa näyttelystä löytyy. Tässä tekstissä kerron esillä olleista tuotteista, jotka voisivat olla mielenkiintoisia muillekin luonnonmukaisesta puutarhatuotannosta kiinnostuneille. Blogissa mainitut yritykset eivät ole maksaneet, tukeneet tai vaikuttaneet blogitekstin syntyyn muutoin kuin esittelemällä tuotteitaan.

Luomuunkin sopiva uutuus rikkatorjuntaan marjatiloille

Itselleni täysin uusi tuttavuus oli Konevel oy:n Eco Weedkiller -laite, joka on tullut myyntiin tänä vuonna. Laitteella torjutaan rikkakasveja kuuman veden avulla. Näytillä olleessa weedkillerissä on dieselmoottorilla toimiva korkeapainepumppu, kaksi polttoöljykäyttöistä 93 kW:n vedenkuumenninta, vesisäiliö ja kaksi 80 metrin letkukelaa joiden päässä on kuuman veden levitykseen käytettävät laitteet.

Laite levittää hiukan yli 100-asteista korkeapainevettä käsittelyalalle ja näin tuhoaa rikkakasvit. Laite tappaa myös kestorikat. Näytillä oli viikko sitten käsitelty nurmialue, josta kaikki kasvit nurmea ja voikukkia myöten olivat kuolleet ja edellisenä päivänä käsitelty ala, jossa käsittelyn vaikutus alkoi juuri näkyä.

Eco weedkiller kulkee pakettiautossa. Oikealla edessä viikko sitten, sen takana edellisenä päivänä käsiteltyä aluetta.

Viheralueilla koneella voidaan korvata glyfosaatin käyttö myrkyttömästi, mutta erityisen kiinnostavaa oli kuulla, että konetta on vuokrattu koekäyttöön myös muutamille marjatiloille Itä-Suomessa. Marjatiloilla koneella on käsitelty perinteisesti ongelmallisia marjapenkin ja rivivälinurmen reunoja, josta rivivälikasvuston leikkuu voi olla ongelmallista ja jossa rikkakasvit usein pääsevätkin helposti rehottamaan. Eräällä tilalla laitetta oli kokeiltu karviaispenkissä. Penkin reunoja käsiteltiin 560 m matkalta noin 1,5 tunnissa. Kitkemälla olisi varmaankin  kestänyt kauemmin…

Nykyinen laite on rakennettu enemmän viheralueiden hoitoa kuin marjanviljelyä ajatellen. Laitteesta on kehitteillä traktorisovitteinen versio, jossa on erillinen kärry laitteelle ja isompi vesisäiliö. Ajatuksena on, että koneella voisi käsitellä penkin reunoja helposti rivivälien niiton yhteydessä. Jatkossa veden kuumennukseen on myös kehitteillä muitakin energiamuotoja kuin polttoöljy.

Laite sopii periaatteessa isojenkin alojen käsittelyyn, mutta käytännössä tarvittava vesimäärä on suuri, 2-3 litraa neliömetrille. Koska vesi myös kuumennetaan yli 100 asteeseen, arvelen sen myös vaativan runsaasti polttoainetta. Tämän vuoksi se soveltunee parhaiten pienten, muuten ongelmallisten alojen (kuten marjanviljelyssä penkkien ja rivivälinurmen reunat) käsittelyyn.

Hivenlannoitevalikoima laajenee

Olen sitä mieltä, että luomupuutarhatuotannossa on erityisen tärkeätä kiinnittää huomiota hivenravinteisiin. Tavanomaisessa viljelyssä käytettäessä moniravinteisia kemiallisia puutarhalannoitteita kasvit saavat peruslannoituksen yhteydessä jonkinlaisen hivenlannoituksen ’automaattisesti’. Luomussa hivenravinteiden riittävyydestä on usein syytä huolehtia erikseen.

Booriliuos

Boorilioksessa on 11% booria (150 g/l boorietanoliamiinia)

Hämeenlinnalaisyritys Oy Neko Ab oli Lepaalla esittelemässä mm. lannoitevalikoimaansa. Nekolla on paljon ns. kuluttaja- tai harrastajatuotteita, mutta useita heidän tuotteitaan on saatavilla myös suurempina pakkauskokoina ammattiviljelijöille suunnattuna. Itselleni uusia tuotteita oli ainakin booriliuos, mangaaniliuos ja monihivenlannoite. Luomuviljelyssä hivenlannoitteita käytetään vain todettuun tarpeeseen.

Yrityksellä on runsas valikoima muitakin ammattiviljelyyn soveltuvia rakeisia ja nestemäisiä yksi- ja moniravinteisia lannoitteita. Mikäli viljelmällä ei pystytä takaamaan ravinteiden riittävyyttä viljelykierron typensitojakasvien ja luomulannan tai kompostin avulla, on joidenkin ravinteiden riittävyys mahdollista varmistaa kaupallisilla luomuhyväksytyillä lannoitteilla.

Biologista tuholais-…

Näyttelyssä oli esillä myös biologisia torjuntaeliöitä tuottava ja myyvä yritys Biotus. Yritys lienee tuttu ainakin kaikille kasvihuoneviljelijöille. Keskustelin Biotuksen Wilhelmiina Kallion kanssa heidän tarjonnastaan avomaan puutarhatuottajille.

Wilhelmiina kertoi että heillä on tarjolla mansikanviljelijöille suunnattu mansikkapunkkianalyysi. Viljelijä lähettää elokuussa mansikan lehtinäytteitä yritykselle, joka pesee punkit lehdistä ja laskee, kuinka paljon mansikkapunkkeja on. Tämän tiedon perusteella voidaan määrittää, millaisille torjuntatoimille on tarvetta.

Uutena palveluna oli myös viljelijöille tehtävä viikkosuunnitelma biologiseen tuholaistorjuntaan, sekä suunnitelmanmukaisten torjuntaeliöiden automaattinen toimitus, jolloin viljelijän ei tarvitse itse muistaa huolehtia torjuntaeliötilauksista.

Yrityksellä on myös tunnistuspalvelu asiakkailleen, eli jos viljelijänä olet epävarma mikä tuhooja on kyseessä, voit kysyä heiltä tuhoojan tunnistamiseen apua. Tarjolla oli myös torjuntaeliö tänä kesänä paljon puhuttaneen gammayökkösen torjuntaan, nimittäin aitomunakiilukainen.

…ja tautitorjuntaa

Toinen pitkän linjan biologisia torjuntaeliöitä tuottava yritys, Verdera, oli myös esillä Lepaalla. Marja-Leena Lahdenperä kertoi heidän tuotevalikoimastaan biologiseen tautitorjuntaan. Yritys valmistaa mm. Prestop Mix -valmistetta, jonka käyttö lisääntyy jatkuvasti erityisesti mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa.

Prestop Mixin levityksessä voidaan hyödyntää mehiläisiä tai kimalaisia, jotka kukkia pölyttäessään kuljettavat hyötyeliön (Gliocladium catenulatum -sieni) kukkaan. Viljelijän tarvitsee varustaa pölyttäjien pesä levittimellä ja laittaa valmistetta sinne kukinnan aikana. Kun mehiläiset kulkevat ulos pesästä levittimen läpi, tarttuu valmistetta niihin. Näin biologinen torjunta-aine menee mehiläisten mukana juuri oikeaan paikkaan ja harmaahomeinfektiot vähenevät.

Levitin

Mehiläispesään asennettava levitin, jolla Prestop Mix saadaan mehiläisten matkassa suoraan kukkiin

Syynä tuotteen käytön lisääntymiseen Marja-Leena arveli olevan mm. sen, että harmaahomeesta on kehittynyt useita kemiallisille torjunta-aineille resistenttejä kantoja, jolloin kemiallisella torjunnalla ei välttämättä saavuteta enää hyvää tulosta. Kemiallisilla torjunta-aineilla voi myös olla haittavaikutuksia viljelmillä esiintyville hyötyeliöille.

Prestop Mixiä käytetään silloin, kun valmiste sekoitetaan kasvualustaan tai sen levityksessä käytetään pölyttäjiä. Kastelu- tai ruiskukäsittelyyn samaa torjunta-/hyötyeliötä on tarjolla hienojakoisempana Prestop -tuotteena (sama biologinen ’tehoaine’).

Taimipoltteiden ja juuristotautien torjunnan lisäksi valmisteella on Minor Use -lupa useille avomaan vihanneksille, mm. sipulikasvien fusarium- ja botrytis -sienten, kurkun mustapistemädän ja kaalin möhöjuuren torjuntaan. Myös omenalla Prestop Mixin käyttö on vähentänyt varastotauteja.

Itselleni uusi tuttavuus oli biologinen kasvunedistäjä Greenstim. Se on sokerijuurikkaasta eristetty glysiinibetaiini -sokeri. Tuotetta voidaan käyttää parantamaan kasvua ja kasvin stressinsietoa. Marja-Leena kertoi sitä annettavan esimerkiksi varhaisvihanneksille, mikäli on tulossa halla- tai pakkasyö.

Kasvusto ruiskutetaan ja 1 vrk kuluessa vaikutus leviää koko kasviin. Valmisteen vaikutuksen Marja-Leena kertoi kestävän n. 3 viikkoa. Tuotteella voi kuulemma parantaa myös kasvin stressinsietoa muitakin oloja, kuten kuivuutta tai kuumuutta varten.

Uutta kasvualustarintamalla

Ammattikasvihuoneviljelyn kasvualustoja ja tekniikkaa edustavan Novarbon osastolla törmäsin uuteen kasvualustaan, rahkasammaleeseen. Rahkasammal on yrityksen edustajien mukaan turvetta nopeammin uusiutuva vaihtoehto. Rahkasammalen tuotantoprosessissa suosta korjataan vain aivan pintakerros ja sammal uusiutuu muutamissa vuosissa. Tarkennus 12.4.2019: Novarbon tuoteasiantuntija Mika Nurminen kertoi Luomuliiton Kierrätysravinnepäivässä Knehtilässä 11.4., että suosta voidaan korjata esimerkiksi 20 cm sammalkerros pinnasta. Sammal kasvaa noin 1 cm vuodessa, jolloin korjatun sammalkerroksen uusiutuminen kestää noin 20 vuotta.

Rahkasammal

Puhdasta rahkasammalta

Yleensä rahkasammalta käytetään kasvualustaseoksissa. Se lisää alustan ilmavuutta ja eroaa vedenpidätyskyvyltään turpeesta. Rahkasammalalustoja käyttäneistä yrityksistä onkin kuulunut tietoja että kastelu pitääkin opetella uudestaan ja erilailla kuin turvetta käytettäessä.

Uusia luomukelpoisia kasvualustoja oli tuttujen Kylvöseoksen, Kasvupussi Organicin ja Kasvuturve B2 Organicin lisäksi sammalta sisältävät Turvemulta MossGrow ja MossGrow B2 organic. Itse puhdasta B0 rahkasammalta hypistellessäni huomasin, että se vaikutti aika lailla turpeen kaltaiselta, ehkä kuohkeammalta, vaaleammalta ja tietysti rahkasammalen rakenne erottui siinä turvetta paremmin.

Myös Kekkilällä on luomuammattiviljelyyn sopivia uusia tuotteita; kasvipohjaisella, minirakeisella luomulannoitteella peruslannoitettuja turve-sammalseoksia sekä ruukkuviljelyyn 6-11 cm ruukussa (VHM 620 Airboost Bio) että esimerkiksi marjoille isommissa astioissa viljelyyn sopivana (FBM 640 Bio).

Yrityksellä on myös karkeasta turpeesta, tupasvillasta ja sammalesta valmistettuja viljelylevyjä, jotka sopivat sekä mansikalle (esim. 20 cm leveänä Natural Control Bio 100-20-12) sekä vihanneksille. Pitkään viljeltävillä vihanneksilla pienemmissä levyissä kalsiumin puute saattaa muodostua ongelmaksi. Kasvukauden lisälannoitukseen on tarjolla kasvipohjainen luomuliuoslannoite (Bio Superex 4-1-5).

Mansikkaa

Mansikka kasvaa myös turve-tupasvilla-sammallevyssä, tässä 50 cm pitkä levy (ei luomu vaikka voisi olla). Tarkennus 12.4.2019: Luomuasetuksen uudistuksen jälkeen kasvihuoneviljelyssä kasvihuoneessa viljeltyjen kasvien juurilla täytyy olla maakosketus. Tällä hetkellä maasta erillisessä kasvualustassa luomuvihanneksia tuottavat toimijat saavat siirtymäajan jatkaa kyseisellä tuotantotavalla.

Lopuksi

Lepaan näyttelyssä vieraillessa oli mukava havaita, että ammattimaiseen luomupuutarhatuotantoon suunnattu tuotevalikoima vaikuttaisi koko ajan kasvavan. Viljelijöille on enemmän tarjontaa ja mahdollisuuksia löytää oman tuotannon tarpeisiin parhaiten soveltuvia tuotantopanoksia.

Usein luomutuotantoon soveltuvat tuotteet sopivat kyllä erittäin hyvin tavanomaiseenkin tuotantoon ja voivat olla monessa mielessä tavanomaisia menetelmiä parempia. Kuten esim. tuholaistorjunnassa käytettävät biologiset eliöt; käyttö on melko yksinkertaista ja joskus työnkäytöltään kemiallisia menetelmiä tehokkaampia (esim. pölyttäjien avulla tehtävä levitys) ja tietysti ympäristövaikutuksiltaan ja työturvallisuudeltaan vähemmän riskialttiita.

Viljely tosin vaatii viljelijältä aktiivisuutta ja jatkuvaa uuden opiskelua. Mutta hei, ainakin minusta se on pääosin vain kivaa ja antoisaa. Uuden oppimiseenkin on paljon mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten hankkeiden (tervetuloa vaan meidänkin tapahtumiin…) tuoman tarjonnan puitteissa. Monesti nämä mahdollisuudet ovat maksuttomia, vaatii viljelijältä vain hieman aikaa ja viitseliäisyyttä.

Luomupuutarhatuottajana onkin hyvä pysyä ’ajan hermolla’ tarjonnasta. Näin voi löytää niitä tuotteita tai menetelmiä mitä omassa tuotannossa tarvitsee ja tuotetarjonnan lisääntyessä on mahdollista myös etsiä kustannustehokkaimpia vaihtoehtoja.

Toki yksi luomun hyvä puoli on se, että tuotannossa voidaan tukeutua myös paljon tilan omavaraisuuden ja luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden varaan ja vähemmän tuotantopanosteollisuuden tuotteiden käyttöön. Luomupuutarhatuotanto on usein sen verran vaativaa, että ilman ostopanoksia se on hankala toteuttaa ja onneksi luomutarjonta markkinoilla lisääntyy.

Vadelmaa

Yritysvierailu Kieloniemen luomutilalle 1.8.2018

Vastaa

Kuivan kesän kääntyessä elokuulle kokoonnuimme puutarha- ja hunajatuotanto -teemaiselle yritysvierailulle Kieloniemen luomutilalle Kemiönsaaressa. Osallistujia olisi mahtunut mukaan viiden vierailijan ja luomuviljelijä Lea Räisäsen lisäksi enemmänkin, mutta pienellä ja aiheesta kiinnostuneella porukalla tutustuimme Kieloniemen luomutilaan ja kävimme mielenkiintoisia keskusteluja päivän aiheista.

Luomuun siirtyminen ja peltojen kunnostus

Ensin me osallistujat esittelimme itsemme, kaikki olivat kiinnostuneita luomusta ja puutarhatuotannosta. Tämän jälkeen luomuviljelijä Lea Räisänen kertoi tilasta ja taustastaan. Tila on Lean kotitila, jota hän oli viljellyt aluksi nuoruudessaan 90-luvun alkupuolella. Tällöin tilalla viljeltiin viljaa tavanomaisin menetelmin. 1990-luvun puolivälissä Lea lopetti viljelyn, vuokrasi pellot naapurille ja keskittyi muihin töihin. Vuonna 2012 hän osti tilan hallintaansa ja vuonna 2014 otti pellot omaan hoitoonsa. Tällöin Lea myös siirsi tilan luomuun.

Tilan kokonaisala on noin 30 ha, josta peltoa on noin 14,5 ha. Osa pelloista oli ollut luonnonhoitopeltoa ja ne saatiin heti luomuun ilman siirtymäaikaa. Ensimmäinen luomuviljelyvuosi oli rankka. Pellot vaativat perusteellista kunnostusta, mm. pusikoiden raivausta ojista ja pellonreunoilta, kaivantoja ja ojituksen parantamista.

Monipuolista tuotantoa

Lea viljelee puutarhakasveja monipuolisesti. Kieloniemessä tuotetaan vadelman, mansikan ja hunajan lisäksi perunaa ja vihanneksia. Tämän vuoden olosuhteet tosin olivat tehneet vihannesviljelyn mahdottomaksi. Näiden lisäksi kierrossa on kauraa, nurmea ja mesikasvustoja. Vieraillessamme kasvustot olivat tasaisia ja pääosin rikattomia. Perunat ja vihannekset on viljelty joka vuosi eri lohkoilla.

Mehiläispesiä

Mehiläispesiä oli sijoitettu uuden mansikkalohkon ja mesikasvustojen läheisyyteen

Hunajantuotantoa ja luonnon monimuotoisuutta ajatellen tilan nurmet olivat kiitettävän monipuolisia. Lea oli käyttänyt seosta, jossa oli hunajakukkaa, valkomesikkää, sinimailasta, alsikeapilaa, rainataa, nurminataa ja timoteitä. Tällä seoksella Lea kertoi saatavan hyvää hunajaa ja maanparannusvaikutukseltaan hyvän nurmen.

Hunajakukkanurmi

Hunajakukkanurmi

Mansikkaa ja vadelmaa

Marjaviljelmät on lannoitettu perustamisvaiheessa naudan kuivalannalla ja rivivälit on kylvetty apilanurmelle, jotta ne sitoisivat typpeä ilmasta. Ensimmäinen mansikkalohko (perustettu 2014) oli katettu olkikatteella. Olkikatteen käyttö vaati perustamisvuonna muutaman kitkentäkerran ja se houkutteli etanoita. Nyt rikkakasvit, etenkin juolavehnä oli lohkolla runsastunut ja se olikin suunnitelmissa kyntää syksyllä.

Uusin mansikkalohko oli perustettu mypex-kankaalla katettuihin penkkeihin ja rivivälit olivat apilanurmella. Lajikkeina oli ’Polka’ ja ’Lumotar’, joka oli kuulemma maultaan paras. Lohkolle on istutettu myös ’Honeyeta’, mutta jatkossa se jää viljelystä pois, koska se on todettu maultaan vaatimattomaksi. Tilalla on käytetty sekä potti- että frigotaimia, luomutaimet on hankittu Paraisilta Mansikka Koskiselta.

Uusi mansikkalohko

Uusi mansikkalohko

Riveissä on tihkukasteluletkut, mutta ongelmana on veden saanti. Kaivovesi ei riittänyt viljelmille ja tänä vuonna vettä piti ajaa säiliöllä läheisestä järvestä. Aiempina vuosina kastelua ei ole tarvittu, mutta tänä vuonna kuivuudesta johtuen satoa tuli Lean arvion mukaan noin 30 % normaalista.

Toisaalta homeista ei ole tänä vuonna ollut vaivaa. Tilalla käytetään homeen torjuntaan Prestop mix -valmistetta ja sen levityksen hoitavat mehiläiset. Tuhoojia torjutaan myös biologisesti, vattukärsäkästä on torjuttu feromoniansoilla ja mansikkapunkkia petopunkeilla. Joskus vadelmalla oli myös käytetty luonnonpyretriiniä tuhoojatilanteen ollessa paha. Suurempia tuhoojia kuten peuroja ja kauriita torjutaan sähköaidalla.

Lea esittelemässä vadelmalohkoa

Lea esittelemässä vadelmalohkoa

Monipuolinen viljely työllistää

Alkuun Lea halusi viljellä tilaa mahdollisimman monipuolisesti. Nykyisin ajatus on hiukan muuttunut; tavoitteena oli ettei viljely rönsyilisi joka alalle ja viljelyssä voisi keskittyä johonkin tiettyyn juttuun. Vihanneksissa Lea kertoi olevan niin paljon käsityötä, että kaikki tulo menee palkkoihin. Ehkä kuluttajat eivät osaa arvostaa vihanneksia siinä määrin, että niistä voisi saada riittävän hinnan? Taloudellisessa mielessä mansikka ja vadelma ovat vihanneksia parempia ja niiden viljelyä onkin lisätty.

Tilalla työskenteli tällä hetkellä 4 ukrainalaista työntekijää. Ensimmäisenä vuonna tekijät löytyivät mol.fi -sivuston välityksellä, tämän jälkeen suorien kontaktien kautta. Paikallisia tekijöitä töille ei etsimisestä huolimatta ole riittävästi löytynyt. Joku nuori olikin todennut tulevansa viljelytöistä vihaiseksi…

Tilan päärakennus toimii työntekijöiden asuntona ja lisäksi kellarissa on tilat sadon varastointiin. Kellariin on asennettu kylmäkone, kesällä se toimii marjavarastona ja talvella perunakellarina. Myös hunaja lingotaan, kiteytetään ja pakataan päärakennuksessa.

Luomumarjan hinta on sopiva eikä siitä kannata tinkiä

Lea on päätoiminen viljelijä. Tuotteita myydään suoraan tilalta, talvella REKOssa sekä toimitetaan kauppoihin ja satamiin, mm. Öröön ja Kejsarshamniin. Osa marjoista menee myös Marjat kotiin -yrityksen välityksellä kuluttajille. Markkinointityö on ollut hidasta. Lea on mm. mainostanut lehdissä ja hän sanoikin että vasta nyt alkaa olla nimeä siinä määrin että asiakkaat osaavat kysyä tuotteita.

Luomumarjan hinta on ollut ihan hyvä, mansikalla 12 €/kg ja vadelmalla 21 €/kg, II-luokan marjat on myyty jalostettavaksi. Niitä varten tilalla on pakastekontti, jotta sato saadaan pakastettua heti korjuun jälkeen. Joskus hinnasta oli haluttu tinkiä, mutta Lean periaate oli, että marja maksaa pyydetyn hinnan eikä hän halunnut tinkiä siitä.

Kokemusten jakamista keskustellen    

Tilakierroksen lopuksi kahvittelimme ja saimme maistaa Lean valmistamia voileipiä ja luomu-marjapiiraita, omista marjoista tietenkin. Kahvittelun lomassa oli mukava vielä keskustella vierailun esiin nostamista asioista. Lea kertoi osallistuneensa myös OSMO-hankkeen toimintaan. Sieltä hänen toimiinsa oli tarttunut ainakin pellon kasvukunnosta huolehtiminen; ojitus kuntoon, eloperäisen aineen lisääminen, monivuotiset apilanurmet, karjanlannan käyttö jne. Suunnitelmissa oli vielä saattaa lohkoja yhtenäisemmiksi mm. ojitusten muutoksilla.

Vierailulle osallistunut Kalle Kivelä Alaspään maatilalta kertoi myös olevansa mukana mm. OSMO-hankkeessa ja oppineensa kiinnittämään huomiota maan kasvukuntoon. Hän kertoi käyttävänsä traktorissa tuplapyöriä ja matalia rengaspaineita (0,5-0,6 bar) maan tiivistymisen välttämiseksi ja pitävänsä aina traktorissa mukana lapiota ja penetrometriä voidakseen tutkia peltojensa tilaa. Omien peltojen kasvukunto ja tuntemus olikin kuulemma viime aikoina parantunut.

Keskustelimme myös pienimuotoisen vihannesviljelyn haasteista. Kuten aiemmin mainittu, vihanneksista joita viljellään suuremmassa mittakaavassa ja tuotantoa on mahdollista koneellistaa, voi olla vaikeata saada riittävän hyvää hintaa, jotta viljely olisi käsityönä kannattavaa. Vihannesten luomusiementen hankintakanaviksi todettiin mm. Elomestari Suomessa, Lindbloms Frö Ruotsissa ja Bingenheimer Saatgut Saksassa, joka myy ainoastaan luomusiementä.

Ilta olikin erittäin antoisa ja venähti suunniteltua pidemmäksi. Mutta mihinkäs sitä lähtisi, kun on paljon nähtävää, mielenkiintoista keskusteltavaa ja runsas kahvipöytä? Kiitos Lealle, että vierailu järjestyi ja kaikille osallistujille, että vierailusta tuli antoisa!