Nurmensiementä ja palkokasveja Koivunalhon luomutilalla
Kesän ensimmäinen yritysvierailu suuntautui Liedon Tarvasjoelle, Esa ja Maarit Heinosen isännöimälle Koivunalhon luomutilalle. Illan aikana osallistujat saivat kuulla mm. tilan historiasta, viljelytekniikoista, tuotteiden markkinoinnista sekä jatkojalostuksesta. Illan päätti kasvustokierros makealupiini-, herne- ja timoteipelloilla.
Koivunalhon luomutila on siirtynyt luomuun vuonna 1995, joten kokeiluita ja kokemuksia luomuviljelystä on kertynyt jo yli 20 vuoden ajalta. Tilalla noudatettava viljelykierto vaihtelee hieman tilanteen ja lohkon mukaan, mutta perusperiaate on se, ettei viljoja viljellä samalla lohkolla useita vuosia peräkkäin, vaan välissä viljellään aina jotain palkokasvia. Lajivalikoimaan kuuluvat tällä hetkellä kaura, vehnä, ohra, herne, härkäpapu ja uusimpana tulokkaana makealupiini. Näiden lisäksi viljellään puna-apila-, nurminata- ja timotei-nurmia, jotka hyödynnetään kokonaan siementuotannossa. Nurmisiementuotannosta onkin kehittynyt tilan päätuotantosuunta ja sitä harjoitetaan vuosittain noin 40 %:lla peltoalasta.
Tilaa on viljelty alusta asti kasvinviljelytilana ja lannoitus on aina perustunut pääasiassa viherlannoitukseen. Ainoastaan timoteille ja nurminadalle levitetään sianlietettä, sillä muuten puhti saattaisi loppua monivuotisista nurmista kesken. Vaikka ostolannoitteilla tai runsaammalla lannankäytöllä saatettaisiin päästä hieman korkeampiin satotasoihin, ollaan tilalla tyytyväisiä nykysysteemiin. Viherlannoituksen etuja ovat mm. riippumattomuus ostopanoksista ja vähäisempi sääriski. Myös maan tiivistyminen on vähäistä, kun ajo raskaalla lannanlevityskalustolla on minimoitu. Palkokasvien viihtymisen tilan väki nimeääkin yhdeksi tärkeimmäksi luomukasvinviljelytilan menestys-tekijäksi.
Vaikka lannoitus on ollut maltillista jo yli 20 vuoden ajan, ei viljavuus Koivunalhon pelloilla ole laskenut – päinvastoin. Ilman fosforilannoitustakin peltojen P-luvut ovat pysyneet tyydyttävällä tasolla ja pH on noussut jopa haitallisen korkeaksi, vaikkei peltoja ole kalkittu lainkaan. Maan rakenne on parantunut luomussa selvästi. Hyvärakenteinen ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävä maaperä toimii Esan sanojen mukaan kuin pesusieni: märissä olosuhteissa se imee itseensä ylimääräisen veden ja kuivissa olosuhteissa puolestaan luovuttaa varastoimaan kosteutta. Tilan kasvustot ovatkin selvinneet hyvin jopa viime kasvukausien ääriolosuhteista.
Rikkakasvit nähdään usein luomuviljelyn suurimpana riesana, mutta Koivunalhon tilalla niitä ei pidetä ylitsepääsemättömänä ongelmana. Tärkein torjuntakeino on huolelliset syys-, kevät- ja kylvömuokkaukset sekä hyvän kylvösiemenen käyttö. Näin saadaan aikaan tiheä ja hyvä kasvusto, joka pärjää kilpailussa rikkoja vastaan. Myös viljelykiertoon kuuluvat monivuotiset nurmet vähentävät rikkapainetta. Rikkaäestä tilalta ei löydy ja aluskasvikin on kylvetty vain timoteille, joskin harkinnassa on aluskasvien viljelyn lisääminen. Torjuntatoimenpiteistä huolimatta rikkakasveja toki esiintyy tämänkin tilan pelloilla – joskus enemmän, joskus vähemmän. Paniikkiratkaisuihin ei kuulemma ole syytä ryhtyä rikkakasvien kanssa, sillä rikkakasviongelmat usein ilmestyvät, mutta myös katoavat, pitkälti itsekseen. Ja onhan rikkakasveista myös hyötyä – esimerkiksi puna-apilan tukikasvina ja luontaisten vihollisten elinympäristönä. Ehkä myös tuholaisten houkutuskasvina, sillä vierailun aikana nähtiin hernepellosta kerättyjä, kirvojen kuorruttamia savikoita ja ohdakkeita – herneissä kirvoja ei ollut lainkaan!
Pellot muokataan peruskoneilla. Nurmet päätetään pääsääntöisesti kyntämällä. Vilja- ja palkoviljamaat kultivoidaan mahdollisuuksien mukaan, toisinaan nekin kynnetään. Sekä kultivaattorissa että äkeessä on hanhenjalkaterät.
Nurmensiementen kuivausta varten tilan vanhaan kanalaan on rakennettu kylmäilmakuivuri. Nurmensiemen kuivataan ja lajitellaan tilalla kertaalleen itse. Varsinaista kunnostusta varten siemen lähetetään muualle. Heinänsiemenen kunnostus on taitolaji ja kunnostajan valintaan onkin syytä kiinnittää huomiota. Kunnostuksen jälkeen siemen jatkaa matkaansa siemenpakkaajalle, joka hoitaa sadon myynnin ja markkinoinnin. Kokemukset heinänsiemenentuotannosta ovat olleet Koivunalhon tilalla varsin positiivisia, ja tilan väki kannustaakin myös muita kokeilemaan siemenviljelyä. Tilaa markkinoilla on jo nyt ja luomutilojen lisääntymisen myötä kysyntä vain luultavasti kasvaa tulevaisuudessa.
Koivunalhon luomutilalla on aina kokeiltu rohkeasti uutta. Uusin innovaatio on makealupiinijauho, joka on levinnyt nopeasti lukuisten kauppojen hyllyille niin Varsinais-Suomeen kuin lähimaakuntiinkin. Oman tuotteen kehittely on koettu hyvin mielekkääksi. Se tuo toimintaan tietynlaista vapautta ja tuotetta markkinoidessa pääsee lähelle kuluttajia. Työstään saa myös palautetta ja oman tilan nimen näkeminen hyllyn reunassa kauppareissun yhteydessä lisää arvostusta omaa työtä kohtaan. Tilaisuuden osallistujat saivat todisteen makealupiinin soveltuvuudesta leivontaan herkullisen marjapiirakan muodossa. Tällä hetkellä makealupiinista on valmistettu vain jauhoa, mutta jää nähtäväksi millaisia ideoita kekseliään pariskunnan mielissä tulevaisuudessa syntyy…
Koivunalhon viljelijäpariskunta kannustaa myös muita viljelijöitä: Kokeilkaa rohkeasti uutta, älkääkä tyytykö tekemään kuten muut käskevät tai kuten on aina tehty!
Luomumpi Varsinais-Suomi kiittää Esaa ja Maaritia mukavasta kesäillasta Koivunalhon luomutilalla ja toivottaa menestystä myös jatkossa!