Aihearkisto: Materiaalit

Öljykasveja viljelykiertoon – Hyödyt ja tulevaisuuden markkinat

Varsinaista Luomu järjesti yhdessä Kohti tulevaa -hankkeen, CAP:in toteutuksen edistäminen Saaristomeren valuma-alueella -hankkeen ja Kipsi-hankkeen kanssa Tuorlassa 1.11. iltapäivällä ”Öljykasveja viljelykiertoon – Hyödyt ja tulevaisuuden markkinat” -tapahtuman. Pellonpiennarseminaarissa kuultiin niin viljelijöiden kokemuksia kuin jalostajia ja muita asiantuntijoita.

Kaksi satoa rypsiä yhdellä kylvöllä

Ensimmäisenä ääneen päästettiin keväällä viljelykokeiluistaan Tuottajalle kiitos -stipendin saanut Jarno Tuominen. Tuominen on testannut lohkoillaan kevät- ja syysrypsin yhtäaikaista kylvöä. Tavoitteena on korjata kahtena vuonna putkeen rypsisato ilman, että kierrossa on muita kasveja välissä. Tuomine on testannut erilaisia kylvötekniikoita ja kokemuksia lopputuloksesta on myös erilaisia. Hän totesi puheenvuorossaan, että kylvö- ja muokkausmenetelmän valintaan on vaikuttanut kulloinenkin lohko ja sen tarpeet. Hyväksi oli koettu tekniikka, jossa syysrypsi kylvettiin kevätrypsin kanssa yhtä aikaa myöhäisenä kylvönä. Tällöin kumpikin kasvi pääsi lämpimään ja kosteaan maahan, jolloin taimettuminen ja kasvu oli nopeaa. Syysrypsi peitti pellon pinnan kevätrypsikasvuston alla ja esti rikkakasvien kasvun. Samalla rypsikasvusto oli lohkolla vain noin 2 viikkoa pidempään kuin se olisi ollut ilman kevätrypsin kylvöä. Kevätrypsin puinti venyi lokakuun lopulle 2023. Sadonkorjuu aiheutti hieman vahinkoa syysrypsikasvustoon, mutta syysrypsi päästiin korjaamaan elokuun alussa 2024.

Heikomman lopputuloksen oli tuottanut syysrypsin kylvö jälkikäteen kevätrypsikasvustoon rikkaäkeellä. Kevätrypsi oli kasvanut hyvin, mutta syysrypsi oli jäänyt voimakkaasti kasvaneen kevätrypsin jalkoihin, eikä siitä ollut syksyllä jäljellä juuri mitään. Mielenkiintoisen havainnon Tuominen oli myös tehnyt sokerijuurikaslohkolla, jonka reunalle oli jäänyt kaista heikosti kasvanutta rypsikasvustoa. Sokerijuurikas oli säästynyt hyönteistuhoilta lähes täysin, sillä rypsikasvusto oli toiminut houkutuskasvina sen vieressä ja tullut lähes täysin syödyksi.

Luonnon omilla keinoilla rapsikuoriaisen torjuntaan

Petohyönteisten merkityksestä rypsin ja rapsin viljelyssä kertoi Matias Rönnqvist Caraway Finlandilta. Rapsikuoriainen on merkittävin rypsin ja rapsin tuhohyönteinen Suomessa. Rapsikuoriaisella on kuitenkin luontainen vihollinen rapsikuoriaispistiäinen, joka on loispistiäinen. Luontaisten vihollisten hyödyntäminen korostuu tulevaisuudessa torjunta-aineiden valikoiman ja tehon heikentyessä. Rapsikuoriaispistiäisen kannan ylläpito on kuitenkin taitolaji, joka vaati koko kylän yhteistyötä.

Rapsikuoriaispistiäinen on pienikokoinen hyönteinen, joka tuottaa yhden sukupolven vuodessa. Naaras, joka munii munansa rapsikuoriaiseen, elää vain 7 vuorokautta alkukesällä. Rapsikuoriaispistiäinen on myös herkkä pestisideille, joten torjuntakäsittelyjä pitäisi välttää pistiäisen lentoaikana. Rapsikuoriaispistiäiset talvehtivat pellossa, jolloin voimakas muokkaaminen kääntää se syvälle maahan, eikä pieni hyönteinen pääse kaivautumaan pintaan seuraavana kesänä. Kannan ylläpitämiseksi rypsi-/rapsikasvuston jälkeen kevytmuokkaus tai suorakylvö olisikin suositeltavaa.

Myös rypsi-/rapsi vuotta seuraavan kasvin pestisidi torjunta, esim. kirvatorjunta, voi heikentää rapsikuoriaispistiäisen määrää rypsi- ja rapsikasvustoissa. Rapsikuorisipistäisen pienestä koosta ja lyhyestä lentoajasta johtuen hyönteinen ei pääse siirtymään pitkiä matkoja talvehtimislohkolta seuraavalle rypsi-/rapsikasvustolle, joten rypsi-/rapsikasvustot kannattaa sijoittaa melko lähekkäin vuosien välillä ja välttää esimerkiksi metsiä lohkojen välissä perättäisinä vuosina.

Mielenkiintoinen nosto Rönnqvistillä oli myös mahdollisten patogeenisten sienten hyödyntäminen tulevaisuudessa tuhohyönteisten torjunnassa. Näillä voisi ruiskuttaa esim. rapsikuoriaisten loppukesän ravintokasveja, jolloin sienet voisivat heikentää rapsikuoriaisten selviytymistä talven aikana. Menetelmä voisi biologisena menetelmänä olla jopa luomussa hyväksytty. Patogeenisen sienen tulisi kuitenkin olla valikoiva juuri kohdetuhohyönteiselle, jotta se ei vaikuta muiden hyönteisten talvehtimiseen.

Vieraslajien torjunta luomussa haasteellista

Rikkakananhirssi ohrakasvustossa.
Rikkakananhirssin tunnistaa kulmikkaasta ja hieman littanasta varresta. Lehdestä puuttuu kieleke ja kukinto on haarova kerrannaistähkä. Kuva: Kati Knuutila

Päivän teemojen joukkoon oli ujutettu myös kesän ja syksyn aikana kuumana käynyt aihe rikkakananhirssi. Rikkakananhirssin lisäksi tällä hetkellä päätään nostavat myös pantaheinät. Molemmat kasvit hyötyvät lämpimistä kesistä ja tuottavat suuren määrän siemeniä. Siemenet myös säilyvät maassa vuosia itämiskykyisinä. Tämä tekee torjunnan haastavaksi mekaanisin keinoin. Kyntäminen muokkaa siemenet syvälle maahan, josta niitä muokkausten yhteydessä pääsee nousemaan pintaan pitkän aikaa. Sekä rikkakananhirssin että pantaheinien kasviyksilöitä myös itää ja taimettuu pitkin kesää, joten kasvinsuojeluaineillakin torjunta on haastavaa, koska se voi vaatia useita käsittelykertoja. Parhaiten tuntuvat purevan tällä hetkellä hukkakaura-aineet ja avokesannointi toistuvilla glyfosaattiruiskutuksilla.

Viherpantaheinä vehnäkasvustossa.
Kasvin kukinto muistuttaa vihreää ketunhäntää eli näyttää karvaiselta, mikä johtuu sukasista. Lehden kieleke on karvainen ja lehti on leveä. Kuva: Ruokavirasto

Perinteisesti luomussakin rikkatorjuntaan käytetty keino, niitto ja murskaus, ei yksin riitä näiden haastavien vieraslajien torjuntaa, koska niitto lisää rikkakananhirssin pensomista ja voi saada sen kasvamaan maanmyötäisesti. Sekä tavanomaisen- että luomutuotannon näkökulmasta olisikin tärkeää, että kasvit saadaan torjuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rikkakasvien siemen voi peltoon päätyä lähes mitä reittiä tahansa, mutta yleisimmät reitit vielä tällä hetkellä ovat ulkolaisen siemenen mukana ja riskiä voi vähentää merkittävästi suosimalla kotimaista valvottua siementä. Varhaisessa vaiheessa, kun kasviyksilöitä on vasta yksittäisiä, voi huolellinen kitkeminen olla vielä mahdollinen torjuntakeino. 

Hampusta viljelyvarmuutta kiertoon Alikärrin tilalla

Olli Alikärri on viljellyt hamppua Alikärrin tilallaan jo useita vuosia. Alikärri kokee hampun viljelyvarmaksi kasviksi, joka myöhäisyydestään huolimatta korjataan joka vuosi syys-lokakuun vaihteessa. Hampun kasvurytmi on voimakkaasti päivänpituuden säätelemä, joten kevään kylvöajankohdan merkitys kasvuajan osalta on melko vähäinen lyhenevän päivän saadessa kasvin tuleentumaan. Kylvö jopa kannattaa tehdä vasta maan lämmettyä, mikäli lohkon kosteus antaa myöden, sillä lämpimässä maassa hamppu itää nopeasti ja kasvua tapahtuu lähes silmissä rikkakasvien jäädessä jalkoihin. Alikärrin mukaan kevyt muokkaus enne kylvöä on kuitenkin hyvä tehdä, sillä suorakylvöllä pieni siemen saattaa jäädä kasvijätteen sekaan, eikä pääse kosteaan maahan. Hamppu suosii kevyitä maita, jossa vesitalous on kunnossa.

Muiltakin osin hamppu on Alikärrin mukaan viljelyteknisesti omalaatuinen. Lannoituksen osalta Alikärri totesi, ettei ole vielä löytänyt liian suurta määrää typpilannoitetta hampulle. Suurempi typpimäärä kuitenkin kasvattaa kasvin pituutta ja tuo lisähaastetta muutenkin haastavaan puintiin. Hampun puinnissa leikkuupuimurin tulee olla kunnossa kaikin puolin, sillä kasvi on sitkeä ja kiertyy herkästi kelojen ympärille. Toisaalta hamppu ei lakoonnu eikä varista siemeniä, joten puinti voidaan tehdä pitkään sänkeen siementen alapuolelta. Kasvijäte ei myöskään ole tuottanut suurempaa haastetta vaan talttuu muokkauksella. Hamppu on valmista puitavaksi, kun kasvusto alkaa ruskettua, mutta puitaessa kasvusto saattaa myös olla edelleen vihertävä.

Kasvinsuojelun näkökulmasta hamppu soveltuu yhtä hyvin tavanomaiseen ja luomutuotantoon, sillä kasvinsuojeluun ei aineita ole. Rikkatorjunta on tehtävä ennakoivasti ennen kasvuston perustamista. Rikkatorjunnan epäonnistuessa, kannattaa kovin rikkainen kasvusto jättää kokonaan puimatta, sillä pienten rikkasiementen lajittelu pienen hampun siemenen joukosta on erittäin vaikeaa ja vihreä massa voi tukkia puimurin ja kuivurin. Hampulla ei myöskään ole merkittäviä tauteja tai tuholaisia, ainakaan toistaiseksi. Riski uusien kasvinsuojeluhaasteiden ilmenemiselle kuitenkin kasvaa, mikäli hampun viljely Suomessa yleistyy.

Hampun tuotanto on sopimuspohjaista ja kyseenalaisempiin käyttötarkoituksiin hyödynnettävien variaatioiden johdosta viranomainen valvoo hampun viljelyä. Siemenenä käytetään vain sertifioitua siementä, vakuustodistuksista tulee ottaa kuvat ja kylvösiemenmäärät sekä varastoon jääneen siemenen määrä tulee ilmoittaa vuosittain tukihaun yhteydessä. Toisaalta hintakin on kohtuullinen, tällä hetkellä noin 1100 €/tn. Keskisato Alikärillä oli noin 650 kg/ha. Siementä ei myöskään tarvitse pitkiä aikoja varastoida, vaan se liikkuu usein jo pian puintien jälkeen, sillä tarve ylittää tuotannon. Siemen ei myöskään kestä vuosien varastointiaikoja, vaan öljypitoisen siemenen rasvat härskiintyvät.

Ostajille puheenvuoro

Veli-Matti Reunasalo Nordic Soyalta ja Tuomas Levomäki Trans Farmilta pääsivät kertomaan yritystensä kuulumisia öljykasvituotannosta ja jalostuksesta. Reunasalo nosti esille Suomen tilanteen merkittävänä proteiinin tuojana. Proteiiniomavaraisuusaste on vain 15 %. Öljykasvien, ja varsinakin rypsin ja rapsin osalta, viljely koetaan haastavaksi ja epävarmaksi, mikä hidastaa öljykasvituotannon kasvua. Reunasalo kuitenkin muistutti, että Suomestakin löytyy joukko viljelijöitä, jotka saavat rypsistä toistuvasti jopa 3000 kg/ha ja pohti, viljelevätkö tuottajat rypsiä kuten neuvotaan ja kuka neuvoo? Hän koki rypsiä vaivaavan ryhmänegatiivisuuden.

Reunasalo myös muistutti, että tällä hetkellä suomalaiset viljelijät myyvät viljaa ulkomaille alle futuurihintojen, kun vientiin viljelyssä mikä vain olisi parempi kuin viljan viljely. Jos viljan tuotantoala vähenisi kasvavan rypsin tuotannon seurauksena, nousisi viljan hinta, vaikka rypsisadot eivät suuria olisikaan.

Levomäki esitteli hampun ja kuminan sopimustuotantoa. Sopimushinnoista hän kertoi tällä hetkellä mentävän öljyhampulla 1100 €/tn (luomulisä +25 %) ja kuminalla 800 €/tn (luomulisä + 50 %). Kuminalla minisopimusala on 5 ha, jotta satoa voidaan odottaa jotenkin järkevä määrä. Öljyhamppu päätyy pääosin Suomen markkinoille ja kuminasta poiketen, sadon laatuvaatimusten jäädessä alle elintarviketason, hamppu voidaan hyödyntää myös rehuna.

Levomäki myös huomautti, että öljykasvien lisääminen kiertoon parantaa viljojen satoa vähentäessään mm. tautipainetta viljoilta. Kuminan kylvössä on myös lähdetty testaamaan syyskylvöä, sillä kumina ei tuota satoa ensimmäisenä vuonna. viljelyvinkkinä Levomäki kuitenkin totesi, että kuminan täytyy ehtiä kasvattaa riittävä juuri talvehtimisen varmistamiseksi, joten kovin myöhäiseksi kylvöä ei kannata jättää.

Rypsin ja rapsin ala voitaisiin tuplata

Viimeisenä puhujana lavalle päästettiin vielä Max Schulman, joka toimii vilja-asiantuntijana MTK:lla. Myös Schulman korosti, että markkinoille mahtuisi Suomessa huomattavasti enemmän öljykasveja. Rypsin ja rapsin viljelyala Suomessa liikkuu 40 000-50 000 ha välillä. Viljelyalan lisäämisen lisäksi myös satoja pitäisi saada ylöspäin. Tulevaisuusagendassa rypsin ja rapsin viljelyalan arvioidaan voivan nousta 80 000 ha siten, että viljelykierto on vielä mahdollista toteuttaa kestävästi Suomessa.

Jarno Tuominen esittelee syysrypsin juurta.
Jarno Tuominen esittelee syysrypsikasvia. Kuva: Heikki Ajosenpää

Rypsin ja rapsin futuurihinta on hieman noussut heikoimmista vuosista ja näyttää nyt joksikin aikaa vakiintuneen 450-500 €/tn nurkille. Schulmanin mukaan monessa maassa kotimaisesta paikallisesta rypsistä tai rapsista maksetaan myös lisä, jotta kannustetaan sen tuotantoon. Suomessa tätä ei ole tehty ja öljykasveja joudutaan tuomaan paljon ulkomailta. Schulman kuitenkin näki hyviä mahdollisuuksia rypsin ja rapsin tuotannolle, sillä Suomesta löytyy tällä hetkellä kaksi puristamoa. Schulman nosti myös mahdollisen tarpeen lisätä huoltovarmuusvarastoja.

Pellolla

Päivän jo hämärtyessä osallistujista suuri osa jaksoi jatkaa seminaarin päätteeksi vielä pelloille katsomaan Tuomisen rypsinkylvökokeiluja. Lohkoja oli valittu kolme, jotka olivat selvinneet kesästä ja sadonkorjuusta erilaisin tuloksin. Kesäkuun lopulla rikkaäkeellä kylvetty syysrypsi oli jäänyt kevätrypsin vahvan kasvuston jalkoihin, eikä kasvustosta ole korjattavaa tulevana kesänä. Toisella lohkolla kevätrypsin kylvön yhteydessä piensiemenlaatikon kautta kylvetty syysrypsi oli sen sijan hyvässä kasvussa.

Päivän esityksiin voit tutustua alta. Osa esityksistä lisätään myöhemmin.

Luomukansio järjestykseen

Luomutarkastuksien muututtua tuntiveloitteiseksi, ei luomutarkastukseen kannata tuhlata ylimääräistä aikaa. Kaikki tarvittavat dokumentit kannattaakin järjestellä helposti luettavaksi ja valmiiksi esille tarkastusta varten. Luomumapin käytön ja järjestämisen helpottamiseksi voit ladata luomukansion kansilehden. Muistathan lisäksi tarkistaa, että luomusuunnitelmasi on päivitetty, varasto- ja kuivurikirjanpito sekä lohkokortit ajan tasalla sekä kaikki jäljitettävyyden kannalta keskeiset dokumentit tallessa kansiossa.

Kansikuva - Lapset laittamassa ruokaa

Lasten luomuruokaviikko 4.-8.3.2024

Tällä viikolla hankkeessamme vietetään lasten luomuruokaviikkoa. Viikon ajan jaamme vinkkejä Some -kanavissamme miten voit tutustua luomuun yhdessä lasten kanssa sekä julkaisemme luomureseptejä. Lasten luomuruokaviikko vietetään myös Salossa harrastamisensuomenmallin -kerhoissa. Viikon aikana luomureseptejä testaillaan 11 kerhossa n. 100 kerholaisten voimin. Kokosimme luomuun liittyvät lautapelin, jonka voit tulostaa itselleni sekä muistipelikortit, joidenka kuvat liittyvät lautapeliin.

Facebook, Instagram

Viljelykiertotyökalu luomutilojen kierron suunnitteluun

Varsinaista luomua hanke en tuottanut luomuviljelijöiden käyttöön viljelykiertotyökalun, jonka avulla luomutila voi suunnitella viljelykiertoaan. Työkalun käyttö edellyttää tietokoneelta Office-pakettia, sillä työkalu on rakennettu Microsoft Office -työkalulla.

Työkalulla voit suunnitella suuntaa antavia viljelykiertoja. Työkalu laskee kierron palkokasvi-, viljavuus- ja myyntikasvivaatimusta. Jos vaatimus ei täyty, huomauttaa työkalu muuttumalla kyseiseltä osin punaiseksi. Se osaa tunnistaa myös kasvien peräkkäisten vuosien viljelyyn liittyviä rajoitteita ja huomauttaa niistä. Syötä työkaluun lohkojesi tiedot ja valitse alasvetovalikosta kasvi ja luomun vaihe. Kierron pituutta ei ole sidottu, vaan voit tehdä omalle tilallesi sopivan kierron.

Välilehdiltä löydät ohjeet työkalun käyttöön sekä ohjeita viljelykierron suunnittelun tueksi.

Työkalun voit ladata tästä alta.

Kysymyksiä ja kehitysehdotuksia ottaa vastaan Kati Knuutila, kati.knuutila@proagria.fi

Ohjevideo Viljelykiertotyökalun käyttöön:

Luomusuunnitelman mallipohja

Uudistunut luomuasetus edellyttää tunnistamaan luomutuotannon riskit ja mahdolliset jäämät aiempaa tarkemmin. Riskeillä tarkoitetaan mahdollisia tilanteita, joissa luomutuotteen jäljitettävyys tai sekoittuminen tavanomaisen/siirtymävaiheen tuotteen kanssa on mahdollista. Erityisesti rinnakkaisviljely aiheuttaa merkittävän riskin. Näitä riskejä voidaan hallita mm. viljelykierron suunnittelulla sekä huolellisella varasto- ja kuivurikirjanpidolla. Jäämäriskejä voidaan ehkäistä mm. pitämällä suojaetäisyys (vähintään 1 m) tavanomaisen ja luomukasvuston välillä.

Varsinasta luomua, Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta ovat tuottaneet mallipohjan luomuviljelijöiden käyttöön. Mallipohjan lopusta löytyvät myös ohjeet luomusuunnitelman täyttämiseen. Ohjeissa on huomioitu asioita, joita suunnitelmaa täyttäessä tulee huomioida. Lisäksi ohjeista löytyy linkkejä keskeisille sivustoille. Luomusuunnitelman mallipohja ladattavissa vapaasti alta.

Mallipohja varastokirjanpitoon

Luomumpi Varsinais-Suomi ja Luomuisa Satakunta -hankkeet ovat julkaisseet yhteistyössä mallipohjan, jota voi hyödyntää luomutilan varastokirjanpidon tekemiseen.

Excel-mallipohjan voi ladata itselleen tästä

Isoille varastomäärille on julkaistu oma pohjansa, se on ladattavissa tästä

Pohjan käytöstä on tehty myös opasvideo: