Miten luomu näkyy opiskelussa?
Näin Mustialan neljännen vuosikurssin opiskelijana, luomu tuotantoa tuodaan mielestäni opinnoissa hyvin esiin, unohtamatta tavanomaista. Toisena opiskeluvuonna syksyllä -23 olin hiukan skeptinen luomukurssiin. Ilokseni huomasin kuitenkin muutamien viikkojen jälkeen kurssin hyödylliseksi. Kurssilla käytiin 8 viikon aikana kattavasti läpi kasvien juuristoa, viljelykiertoa, maankasvukuntoa jne. Monimuoto opiskelijoille oli myös hyvin järjestetty lähipäiviä kampuksella. Luokassa käytiin aamupäivä luomuviljelyn teoriaa ja iltapäivällä tutkittiin koulun pelloilla erilaisia nurmikasveja, vilja kasvustoja ja maanrakennetta. Koulun kautta ajattelumalli luomutuotantoon on muuttunut ja tietämys luonnon omaan biologiaan ja kemiaan syventynyt.
Onko luomulla näkyvyyttä tarpeeksi?
Näkyvyys luomulla on mediassa ja markkinoilla suhteellisen hyvällä tasolla. Kaupoissa varsinkin maitotuotteet ovat näkyvissä ja vihannekset ovat myös hyvin korostettu luomu myyntitekstillä, joihin törmää myös kesäisin torimyynnissä. Suomessa kouluruokailukin elää murroksessa ja osa kouluista on vaihtanut raaka-aineensa luomuun. Mustialan ruokalassa luomuruoka tuodaan näkyväksi nuorille ja näin ne tulevina tilan jatkajina voivat helpommin osallistua järjestöjen toimintaan, jotka kampanjoivat luomuviljelyä. Luomusta on saatu ns. luksustuote. Myös luonto on arvona tullut lähemmäksi ihmistä, koska ilmastonmuutos pakottaa ihmistä miettimään valintoja. Väkilannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö, sekä tiettyyn tuotantosuuntaan erikoistuminen on ollut voimakasta 1960-luvulta lähtien. Luomuviljely ylläpitää viljelykierrollaan maan multavuutta ja mikrobitoimintaa. Palkokasvit tuottavat typpiomavaraisuutta typensitoja bakteerillaan ja nurmi kasvusto tuo pellolle orgaanista ainesta ja kuohkeuttaa maaperää juurillaan. Luonnon perusasioista huolehtimalla voidaan odottaa tuottoisampaa satoa kasvukaudelle.
Uhat ja mahdollisuudet
Luomuviljely on maan kasvukunnolle ja mikrobeille viljelymuotona kestävä valinta, sillä luonnonmukaisen tuotannon vaatimukset palko- ja viljavuuskasvista pitävät viljelykierrossa nurmea ja palkokasveja viljojen lisäksi. Näin saadaan orgaanista ainesta peltoon, sidottua typpeä biologisesti ja kasvitaudit pysyvät maltillisina. Eläintiloille karjanlanta ja viherlannoitus tuovat omavaraisuutta, koska luonnonmukaisten väkilannoitteiden markkinaheilahtelut voivat nostaa tuotantopanoskustannuksia, mikä vaikuttaa tilan kannattavuuteen. Luomuviljelyn haasteina pidän työn mielekkyyden ylläpitämisen ja luomutuotteiden kysynnän ylläpitämisen/kasvattamisen. Mielekkyyteen vaikuttaa parempi tuotteesta saatava korvaus tavanomaiseen verrattuna ja sääntely pysyminen maltillisella tasolla. Kuluttaja ”äänestää” jaloillaan omista valinnoistaan. Ensimmäiseksi vaikuttaa hinta, mutta laadulla, kuluttajan ostovoimalla, markkinoilla, kasvuympäristöllä ja tuttavapiirillä on merkitystä kulutustottumuksiin ja miten he näkevät luontoarvon.
Tuotteiden käyttö arjessa
Suomalaiset elintarvikkeet ovat maailman huippuluokkaa ja arvostusta markkinoilla tulisi saada lisättyä. Kalliimpi hinta luomussa rajoittaa useasti kuluttajaa ostopäätöksessä, mutta kannattaa miettiä, jos lähiympäristössä tai mökkireissun varrella on tilamyymälä. Siellä myytävät elintarvikkeet ovat todellista lähiruokaa, pienellä hiilijalanjäljellä. Valinnalla mahdollistat, että maaseutu yrittäjä pystyy säilyttämään elinkeinonsa ja tukemaan maaseudun monimuotoisuutta.
Kirjoittanut: Matti Joro, asiantuntijaharjoittelija Proagria Länsi-Suomessa